Pepe Deluxé ja ystävä, ei kuitenkaan Ron Jeremy.Pepe Deluxén James Spectrum ja Paul Malmström ovat osoittaneet jo useaan otteeseen omaavansa vilkkaan mielikuvituksen. Kaksikon omaperäisistä ideoista on saatu nauttia enimmäkseen musiikillisessa muodossa, mutta myös duon kappaleisiin tehdyt videot ovat usein tajuttoman hauskaa katsottavaa.
Nyt tehokaksikko on saanut jälleen idean, joka pistää hykertelemään: seuraavan levynsä rahoituksesta huolestuneet Spectrum ja Malmström tekevät EP:n, josta otetaan vain yhden kappaleen painos. Tuon uniikin julkaisun ostaa aikuisviihdenäyttelijä Ron Jeremy, jonka maksamalla summalla rahoitetaan tuleva Pepe Deluxé -albumi.
Tämän vuoden alussa ilmestyneen Queen of the Wave -pitkäsoiton tuoton Pepe Deluxé ohjasi kokonaisuudessaan John Nurmisen Säätiölle Itämeren suojeluun, joten syy herkullisen humoristiseen yhteispeliin Ron Jeremyn kanssa on vakava.
James Spectrum kertoi yle.fi/musiikille lisää yllättävästä yhteistyöstä viiksekkään pornotähden kanssa.
Queen of the Wave -albumin tuotot ohjataan John Nurmisen Säätiölle Itämeren auttamiseksi. Miksi juuri tämä asia koettiin Pepe-leirissä niin tärkeäksi?
Queen of the Wave on konseptialbumi, joka perustuu kirjaan nimeltä ”A Dweller on Two Planets”. Kirjassa Atlantiksen manner uppoaa sen asukkaiden itsekkyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi. Eli yksi levyn pääteemoista liittyy ilmaston lämpenemiseen ja luonnon väärinkäyttöön. Mutta ympäristöasioista saarnaaminen on turhaa: ainoastaan esimerkin näyttäminen toimii ja siksi mieleeni tuli idea jostain käytännön projektista. Minä ja Paul olemme molemmat rannikokaupunkien kasvatteja ja Itämeren nykyinen tila huolestuttaa meitä molempia. Päätös meren auttamisesta syntyi yhteistuumin. Etsin jonkin aikaa sopivaa yhteistyökumppania meille, mutta käytyäni juttelemassa Nurmisen väen kanssa tulin siihen tulokseen, että he olivat ehdottomasti paras vaihtoehto. Ja pidin ehdottomasti heidän tiukasta linjastaan. Ei mitään viherpesumeininkiä: sopimus tulisi kyseeseen vain, jos lahjoittaisimme kaiken albumin myynnistä saamamme tuoton Nurmiselle.
Mistä idea uniikkiin levyyn tuli ja kuinka Ron Jeremy ilmestyi mukaan kuvioihin?
Alkuperäinen idea juolahti mieleeni jutellessani dynamiittitaiteilija Kim-Peter Waltzerin kanssa: kuvataidepuolellahan teosten arvo yleensä laskee kopioiden määrän kasvaessa. Pähkäilimme yhdessä, että jos levyä kutsuttaisiin ”ääniveistokseksi”, ja sitä olisi olemassa vain yksi kappale, niin totta kai se olisi paljon arvokkaampi kuin massatuotettu levy. Koska nykyisestä levystä ei Nurminen-diilin takia kerry lainkaan säästöjä, mietimme kesällä Paulin kanssa seuraavan albumin rahoitusta, ja sillon mieleen muistui idea uniikista albumista. Varsinainen vaikea osuus oli löytää meille sopiva ja asiasta kiinnostunut mesenaatti. Mutta kun Ron de Jeremy -rommilafkaa pyörittävä kaverini Olli Hietalahti mainitsi, että Ron on kova musafani, niin silloin syttyi lamppu päässä!
Ron Jeremyn ilmaantuminen ostajaksi oli varmasti kuin lottovoitto. Kuinka paljon hän sai itse vaikuttaa siihen millainen uniikista levystään tulee?
Kyseessä on ennemminkin veronpalautus kuin lottovoitto: mehän emme saa mitään rahaa itsellemme vaan Ron rahoittaa levyn tekoa. Idea funk-EP:n tekemisestä tuli meiltä ja mösjöö Jeremyllä ei ollut mitään sitä vastaan. En ole tarkemmin tutustunut herran tuotantoon, mutta veikkaisin musatyylin olevan tuttu jo omien leffojen soundtrackeista.
Paljonko Ron Jeremy pulittaa Pepe Deluxélle valmiista tuotoksesta?
Mitään tarkkaa summaa ei ole sovittu. Uusimman levyn (Queen of the Wave) Deluxé Editioon tuli tehtyä 64-sivuinen kirja ja mukana on kaikkea maan ja taivaan väliltä, maailman suurimmasta instrumentista Ruotsin kruununprinsessa Victoriaan ja Edisonin kummitustenmetsästämislaitteeseen. Eli Pepe-tuotannot ovat kyllä aika eeppisiä. Mutta vaikka piikki on auki niin ei tässä mitään Chinese Democrazy II:sta olla nikkaroimassa. Ainakaan vielä!
Ronille tehdyn EP:n masternauhat tuhotaan vinyylilevyn valmistumisen jälkeen. Estääkö sekään EP:n päätymistä nettiin jossain vaiheessa?
Jenkkilabelimme Ashtmatic Kittyn artisti Sufjan Stevens teki hieman vastaavan tempauksen 2007: Alec Duffy -niminen kaveri voitti kilpailun, jossa palkintona oli kaikki oikeudet yhteen Sufjanin kappaleeseen. Alec toimi mielestäni hienosti: hän ei vuotanut kappaletta nettiin vaan sen sijaan järjestää kuuntelutilaisuuksia asunnossaan. "Kaikki mulle heti" -asenne ja digitaalinen jakelu on romahduttanut musiikin arvoa ja Alecin idea on mielestäni hieno kannaotto tätä kielteistä kehitystä vastaan. Mutta meidän tapauksessahan päätös on tietysti täysin Ronin. Ron on kuitenkin sen verran old school -stara, että häntä on turha yrittää bongata näpertämässä mitään twitter-päivityksiä tai mitään muuta nettipuuhastelua.
Mitä jos Ron tahtoo itse pistää EP:n nettiin, onko hänellä oikeus tehdä niin?
Totta kai: hän saa kaikki oikeudet levyyn. Mutta miksi tehdä arvokasta arvottomaksi? Ronin frendejä ovat muun muassa Lemmy ja Slash, eli kun kotibileissä pyöritetään levyjä, Ron voi fiilistellä: ”Hei jätkät, tsekatkaas tää platta!”. Fiilisten jo nyt sitä, että pääsen tekemään levyyn kansitaidetta.
Ron Jeremy maksaa seuraavan levynne tekemisen: käykö tässä nyt niin, että hän tulee studioon päsmäröimään ja komentelemaan "tuottajan" ominaisuudessa?
No ameriikan meininkiä ja kokemusta isoista tuotannoista varmaan löytyisi, mut vaikka tässä on meidän kannalta kyseessä iso juttu, Ronille se ei sitä varmaankaan ole. Veijarin virallinen kommentti diiliin oli simppeli: ”I thought that the idea was crazy, but since the music’s good and they're Olli’s friends, I said why not?” Eli musan lisäksi olennaista oli se, että me ollaan Ronin frendin frendejä.
Viime vuosina on keksitty vaihtoehtoisia tapoja levyjen julkaisuun, Beck esimerkiksi julkaisee tulevan albuminsa nuottivihkona. Mistä tämä sun mielestä kertoo?
Ehkä siitä, että Beck oli masteroimassa uutta levyään ja tajusi että: ”Oho, tää nyt ei vaan todellakaan ole Odelay II. Toimiskohan tää paremmin jonkun muun tekemänä?”. Beck on ollut Beastie Boysien lisäksi tärkein innoittajamme 90-luvun loppupuolella, mutta herran viimeaikainen luovuus olisi ehkä kaivannut rohkean kekseliäitä tuottajia tuekseen. Vaihtoehtoiset julkaisutavat ovat tietysti erittäin hyvä asia: totta kai yritämme Paulin kanssa tämän esimerkin avulla inspiroida muita arististeja käyttämään luovuutta ja keksimään vaihtoehtoisia rahoitustapoja.
A Night And a Day löytyy tammikuussa 2012 julkaistulta Queen of the Wave -albumilta. Levystä ilmestyi juuri spesiaalipainos.
Kommentit (0)