ajatusten miljoonalaatikko

  • Demokraattisemman puhuttelun puolesta

    Mikäli olen oikein käsittänyt, niin kirkollisessa toiminnassa ei enää nykyään juurikaan käytetä eris- tai sielunvihollisen ”ammattinimenä” sanaa perkele, koska se on varsin mukisematta omaksuttu kirosanaksi ja vieläpä niittänyt suosiota tuossa tehtävissä hyvinkin erilaisten kansanosien keskuudessa.

    Muutenkin niin sanottu poliittinen korrektius vaikuttaa, ja sen usein on syytäkin vaikuttaa kielen käyttöön ja kielen muuttumiseen.

    Jos vanhapiika (engl. spinster, old maid joista eka on ihan lakitermi) onkin joskus ollut ihan käypä nimitys, niin nykyään varmaan harva sitä ainakaan päin ”ikäneidon” naamaa käyttäisi ja olettaisi että kuulija pitää ilmaisua neutraalina.

    Mutta päin naamaa sanotaan sialle, että sika! Siitä huolimatta sanotaan, että varmasti valtaosa niistä, jotka käyttävät sanaa puhutteluun, eivät puhuttele sikaa (sus scrofa domestica) vaan ihmistä (esim te), jonka olemusta tai käyttäytymistä pitävät jollain lailla iljettävänä.

    Miltä luulette tämän sioista tuntuvan!

    Sika voi kuulemma oppia temppuja siinä missä koirakin, ja jos tämän seikan avulla väitetään koiran olevan älykäs, jopa siinä määrin, että sillä on tunteita omistajaansa kohtaan ja kyky tuntea iloa, surua, häpeää – niin ei ole kohtuutonta olettaa, että sioilla on kyky masentua, kyky tuntea mielipahaa, jne.

    Eikä sika ole yksin eläimenä, jonka on kannettava halventavaa nimitystä.

    Ajatelkaapa sanaa nauta.

    Senkin typerä nauta!

    Miltä tuntuu olla navetassa, sietää melu, vetoisat tilat, mieto lannanhaju, metalliläväri korvassa, yksityisyyden puute ja pitkäveteiset talvikuukaudet sisällä – ja sitten vielä kenties kuulla olevansa jonkinmoinen typeryyden symboli, lajiltaan. Ei iloitse siitä naudan sydän!

    Tai miltä tuntuu olla typerä kana! Istut pesässä, naama sinisenä ähhitellen koetat saada munituksi sopusuhtaisia, herkullisia kananmunia, mutta kun tilan isäntä ja emäntä tappelevat, voi hyvinkin olla että isäntä syyttää emäntää kananaivoiseksi typerykseksi. (Ja emäntä isäntää sohvalla piereskeleväksi siaksi.)

    Siellä missä pitäisi soida maalais-idyllin harmooninen taustasävel, kirotaankin karkeasti, ja nimityksillä, jotka pahoittavat eläinten pikku mielet.

    Kysyn vaan: tähänkö on tultu!

    Kannustankin keksimään sioille, naudoille, kanoille, rotille, käärmeille ja muille eläimille, joiden lajinimet on tahrittu lokaan, uudet, neutraalit – tai vielä mieluummin kannustavat lajinimitykset.

    Nyt härkää sarvista siellä kielitoimistossa, ja kohti jälleen uusia seikailuita!

    Kommentoi 1 Lue kommentit


  • Ilta-askare

    Siellä on reunassa kuvat siitä, ja selitetty, että neljännessä ulottuvuudessa pullon kaulan ei tarvitsisi kulkea pullon pinnan läpi.

    Jos teillä on liian tyhjää päässä illalla, niin koettakaapa keksiä, millainen Kleinin pullo olisi neljässä ulottuvuudessa.

    Neljäs ulottuvuus on aika, eikö niin? Vai onko neljäs ulottuvuus tilaulottuvuus, joka on kohtisuorassa kolmeen edelliseen ulottuvuuteen - ja miten ihmeessä se voipi olla niin?

    Miten se oikein sitten menee se pullo niinku siis? Ähhh...  Selittäkää jos osaatte!

    Ja jos ei riitä iltamietteeksi tuo, niin katsokaa vaikka Googlella muutama animaatio nimeltä 4d hypercube animation - ja sitten pankaa silmät kiinni ja ajatelkaa, millaista kyytiä sänkynne saisi, jos huoneenne muuttuisikin neliulotteiseksi hyperkuutioksi samalla lailla.

    Aika haipakkaa menisitte, eikö!

    Tuuli vain vohisisi korvissanne, ja mahassa mulahtelisi ovelasti.

    Kommentoi 0


  • Erityistaitoja

    Elokuvissa joskus näkee tilanteen, joista arvaa, että kuvan henkilötär kohta kirkaisee, tai peräti kirkuu.

    Motivoijana voi olla tarinan antagonisti, tai sitten jokin hyönteinen tahi muu matelija. Motivoija ei ole niin kovin tärkeä - mutta se ääni on.

    Semmoinen hyvin onnistunut, vaistomaisesti juuri oikealla hengitystekniikalla palleasta lähtevä, ja lähes kyykkyyn pusertautuvan kirkujattaren koko lihasmassasta pontensa saava naiskirku - Hriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii... se on yksi upeimpia taitoja mitä voi olla kellään!

    Ääni on niin korkea, ettei sitä käsitä, ja siinä on niin paljon voimaa, että jos sen muuttaisi lämpöenergiaksi, sillä saisi pakastearkullisen nestetypessä uivia NHL-hyväksyttyjä jääkiekkoja millisekunnissa kuplimaan kiehuvana mustana jääkiekkovellinä.

    Miten voi joku osata pitää semmoisen äänen! Vau!

    Ja miten se mitenkään malttaa olla käyttämättä tuommoista luonnon lahjaa! Miten!

    Jos olisin nainen, niin minä en totisesti kätkisi kynttilääni vakan alle. Jos vaikka ulkomailla eksyisi reissuporukasta - esim. Tokion Shinjukun asemalla ruuhka-aikaan, tai Times Squarella, niin ei muuta kuin pari kolme reipasta sisään- ja uloshengitystä veren hapettamiseksi, sitten kädet kunnolla nyrkkiin, ja Hriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!  - Vaikka kaverit olisivat ihmismassan keskellä ja jo neljänsadan metrin päässä, niin kyllä kuulisivat, että nyt se on taas eksynyt.

    Äärest kätevää!

    Entä sitten nykykaupat.

    Marketit ovat nykyisin niin isoja, että ainakin diabeetikoiden on suositeltavaa ottaa mukaan eväät, koska lyhintäkin reittiä kulkien matka kassalle nielee viimeisetkin verensokerit, vaikka et pysähtyisi kuin ostamaan litran maitoa. Suunnistamista vaikeuttaa se, että missään ei ole myyjää, joka osaisi kertoa, millä ilmansuunnalla jo monenko sadan metrin päässä sijaitsee se maito-osasto (joka sekin on vanhan Caravelle-lentokoneen laskukiidon pituinen ja yhtä leveä kuin Koreoiden välinen ei-kenenkään maa, valokuvaukselta kielletyt vyöhykket mukaanlukien).

    Mistä apu siis?

    Arvaatte sen kyllä!

    Ei varmaan tarvitsisi kovin monta kertaa marketin keskellä päsäyttää sitä veretseisauttavaa, mielen hyytävää Hriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii-kirkuaan, kun myymälän johto jo oppisi valistamaan osastoesimiehiä, että pitäkää aina huolta, että tuon tietyn asiakkaan lähellä on myyjä, koska viimeksikin yhdeksäntoista muuta asiakasta valitti, että heillä oli mennyt p***** housuun äkillisen äänen äkillisenä seurauksena. (Eikä asiakasta, jolla on lääkärintodistus psyykkisestä vaarattomuudestaan, voi heittää ulos tai estää pääsemästä sisään sillä perusteella, että hän kuulemma ahdistuu myyjättömyydestä eksymistilanteessa niin, että aina pääsee se infernaalinen kirku.)

    Entä mihin muuhun vielä voisi tuo mainio äänentuottokyky suoda parannusta?

    Naisen euro on pienempi kuin miehen euro, ja kiinnikuromisen suhteen ollaan tavoitteista kuulemma jäljessä. Johtuu kaiketi siitä, että monilla naisvaltaisilla aloilla palkkaustaso on pieni.

    Mitä jos esim. asiaan liittyvät sairaanhoito- ja kunnallisalan järjestöt ohjeistaisivat naisjäseniään, että jos teillä on liikaa töitä, liian vähän palkkaa tai muuta vastaavaa, niin pitäkääpä ääntä, siskot...

    Luulen, että naisen euro alkaisi nousta kohinalla. Koska mitä työnantajapuoli voisi? Irtisanoa kaikki naispuoliset sairaanhoitajat? Fat chance!

    Totisesti hieno ja potentiaalinen on semmoinen kunnon kirkuääni, ja hänen henkilökohtaista mielikuvitusta yhtä uudelleen motivoiva!

    Ja P.S. Jos joku käsitti niin, että vitsailen naisten palkoista ja pidän asiaa merkityksettömänä, niin käsitti väärin.

    Ja minä taas en oikein käsitä sitä, että miksi tärkeimmistä töistä - joihin kuuluu minusta mm. ihmisen terveydestä tai hänen kasvamisestaan ja mielensä kehittymisestä huolehtiminen, toisen ihmisen pelastaminen vaikkapa tulen keskeltä tai bensiinihöyryjä sihisevän kolariauton sisältä tai jonkun humalaisen tai huumehullun, tai väkivaltaisen puolison käsistä - miksi näistä maksetaan tunnetusti palkkaa, josta voisi kuvitella että työ ei ole tärkeää tai että siinä ei kummoista erityisosaamista tarvita. Se tuntuu jotenkin erikoiselta.

    Jos ei siitä nyt ihan kirkumaan tee mieli ruveta, niin saapi kait sitä ainakin ihmetellä.

    Kommentoi 2 Lue kommentit


kirjoittajasta

Markus Kajo. Blogi. Ajatusten miljoonalaatikko.

Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)

kommentoiduimmat

Muualla Yle.fi:ssä