ajatusten miljoonalaatikko

  • Valtion juonista

    Jos joku liukastuu kadulla ja katkaisee päänsä ja joutuu sairaalaan, niin me muuthan maksamme sen lääkäröinnin, kun mitä se semmoinen kykenee maksamaan joka makaa sairaalan penkillä älyttömänä ja tähtiä ja pikkulintuja pyörii sen pään ympärillä.

    Osa meistä, kunnon ihmiset kuten minä, osallistuu maksamiseen hyvää hyvyyttään, osa, kuten te, on taas resiprookkisia altruisteja (lepakkokirjasta opin tuon sanan) eli olette ovela ja ajattelette, että saatatte itse katkaista päänne ja siksi haluatte systeemin jossa liukastujien paikkauksen maksaa muut kuin ei ainakaan yksinään ja kokonaan se liukastuja itse, eli te: siitä mielenkiintonne vastavuoroiseen epäitsekkyyteenne.

    Mutta entäs jos valtiosta kaikkine näine yhteisvastuusysteemeineen tulee liian hyvä? Tulee niin täyteläiset ja tyytyväisen tasa-arvoiset olot, että ihmiset alkavat marista tyhjästä, kun niillä ei ole oikeita aiheita valittaa valtiosta että sika.

    Pitäkääpä siis varanne, ettei valtio halua ennakoida liian hemmotellun kansan muodostumista!

    Valtio saaattaisi silloin toimia niin, että kela jakaisi väestön muutamaan erikokoiseen ryhmään - arpomalla ryhmät sukulinjojen ja perheiden joukosta. En vielä tiedä, mikä olisi sopiva prosenttijako, mutta hatusta vetämällä voisi mennä esim. niin, että 45% suomalaisista kuuluisi oransseihin, 6% kuuluisi musta-valkoraitaisiin, 7% kuuluisi puna-siniraitaisiin, 12% puna-valkoraitaisiin, ja 30% kuuluisi sinisiin.

    Tiettyyn ryhmään kuuluminen vaikuttaisi moneen asiaan. Esimerkiksi tietystä työstä saisi oranssiin ryhmään kuuluva työntekijä 10% pienemmän palkan kuin työsopimuksen märittelemä palkka. Punasiniraitainen taas saisi samasta työstä 20% suuremman palkan, ja mustavalkoraitainen taas 17% pienemmän, mutta perjantaisin mustavalkoraitainen saisi ilmaisen alkoholiannoksen Alkosta, esim. 4 dl koskenkorvaa tai banaanilikööriä ja ilmaiset kastanjetit pari kertaa vuodessa. Heillä ei kuitenkaan olisi oikeutta laulaa karaokea Suomen rajojen sisäpuolella, ei edes kotonaan. Siniset saisivat työstä 8% alle taksojen, mutta heillä olisi oikeus päästä aina julkisiin kulkuneuvoihin ilmaiseksi ja he saisivat automaattisesti ohittaa muut taksijonoissa, ja käyttää liikenteessä bussikaistoja, ja laulaa karaokea kotonaan voimakkaallakin äänellä klo 01.30:een, viikonloppuisin. Heillä olisi myös oikeus ostaa karaokelaitteistoja ilman arvonlisäveroa ja määrätä joku punasiniraitainen kantamaan laitteista kaupasta autolle ja taas autolta asuntoon, ilman korvausta.

    Ja niin edelleen.

    Kun ”väriryhmien” prosenttiosuudet olisi ovelasti mietitty, ja mietitty sekin, miten avioliitto vaikuttaa henkilön ja tämän lasten väristatukseen, niin pian ei olisi pelkoa, että yhteiskunnassa ihmiset marisisivat pelkästään turhasta. Aiheelliset ja kuvitellut kateuden syyt jylläisivät ihmisten mielessä, niin työpaikoilla kuin arkielämässä, ja erilaiset väriin perustuvat oikeudet - kuten oikeus ohittaa ravintolan naisten vessan jonossa tai pitää naistenvessaa varattuna jonninjoutavan yksityispuhelun soittamista varten - työllistäisivät kansan mieltä ja oikeudentajua kiitettävästi.

    Jussiivinomaisesti kuitenkin lienee syytä lohduttaa, että älköön pelättäkö sitä, että yhteiskuntamme kovin nopeasti kehittyy niin erinomaiseksi, että valtion on luotava tällainen värijärjestelmä.

    Vai eikun hetkinen - eikös se ole jo luotukin? Mitä ne puhui radiossakin yhtenä päivänä...

    Eikös se ole niin, että lapsilisä on loukkaamaton. Vaikka olisit kuinka varakas - kuulut esim. ryhmään nimeltä oranssi tai pinkki raita tai pallukka, tai miksikä vain sitä haluaa kutsua, semmoiseen ryhmään, jolla on rahaa niin että takapihalla voisi satasia peltitynnyrissä polttaa ja airolla hämmennellä - niin lapsellesi kuuluu lapsilisä, jonka anomalla saat, vaikka uisit kullassa ja rubiineissa.

    Enkä ota kantaa siihen, pitäisikö saada vai ei - totean vain, että Suomessa lapsilisä on loukkaamaton.

    Paitsi tietysti jos olet niin köyhä, yksinhuoltaja esimerkiksi - kuulut sinisiin pallukoihin, kaikkein köyhimpiin - että tarvitset toimeentulotukea. Silloin lapsesi lapsilisä ei ole loukkaamaton. Ehei. Ei köyhän lapsen etu voi loukkaamaton olla, hah hah. Kaikkea sitä muka vielä! Snort! Ei, älyäthän sinä nyt hyvä ihminen itsekin, että jos toimeentulotukea tarvitset, silloin toimeentulotukesi pienenee lapsilisän verran.

    Onhan se nyt järkevää, että jos lapsella on vain yksi vanhempi, jolla vielä menee elämässä huonosti, niin lapsilisääkin pitää tietty olla vähemmän! Eli että juu - toki saat sekä lapsilisää että toimeentulotukea. Siis niinku periaatteessa. Katsopas tätä satasta. Sen tämä yläpuoli on toimeentulotukea ja kääntöpuoli - Ta-daa! - tämä on lapsilisää. Nyt sulla on kaksi sataa, tavallaan! :)

    Kaksisataa kansanedustajaa eduskunnassa. Käsi ylös: ketä hävettää?

    Rahalla ei moni onnellista lapsuutta saa. Mutta köyhyydellä moni kyllä saa onnettoman. Lapsilisä, joka ei pienentäisi toimeentulotukea, olisi käsittääkseni iso valopilkku kaikkein köyhimmille.

    Lapsilisä on tulonsiirto lapsettomilta niille, joilla lapsia on. Meillä on varaa suoda tuo tuki kaikille rikkaille perheille, jotka sitä anovat. Mutta kaikkein köyhimmille, siihenkö meillä siis tosiaan ei ole varaa. Tosi ikävää, jos juuri siihen ei ole.

    Muka.

    ///// Edit 3. helmikuuta: Monta päätä on viisaampi kuin yksi pää ei ole. Kannattaa lukea kommentit! Kiitos kaikille kommentoijille. M.K.

    Kommentoi 8 Lue kommentit


  • ”Ei hyvää vaihtoehtoa”

    Älkää lukeko tätä, jos haluatte mielenrauhanne säilyttää. Tai siis ainakin tuon nykyisen, suhteellisen mielenrauhaisahkon olotilan.

    Nimittäin elämässä on tilanteita, joissa on vain kaksi huonoa vaihtoehtoa. Teillä on edessänne justiin semmoinen tilanne, jos jatkatte lukemista. Turha syytellä minua sitten jos tulee hankala tilanne päähän kun kuitenkin jatkatte!

    Eli miettikääpä sitä, kuinka paljon kotonanne on saumoja. Kaakelilaattojen saumoja, lattialistan ja seinän saumoja, vessan lattian ja vessanpöntön kohtaamispaikan saumoja, kaapin ja seinän saumoja, viemäriputken ja lattian liittymiskohdan saumoja - ja niin edelleen.

    Ja sitten kuvitelkaa, että ottaisitte hyvin, hyvin vähän kostutetun pumpulipuikon, ja pyyhkäisisitte vaikkapa nyt vessanpöntön ja lattian saumaa. Tai seinän ja lavuaarin väliä. Tai suihkukaapin liukuoven kiskon ja lattian, tai jääkaapin takatuuletusritilän ja kaapin välistä saumaa.

    Voitte helposti kuvitella, miten saatanallisen ruskean iljettäväksi pumpulipuikko tulisi!

    Ja jos sitä katsoisi mikroskoopilla, niin siinä kuhisisi suoranainen bakteerien karnevaali ja sieni-itiöiden runsaudensarvi!

    Siitä eroon päästäksenne ottaisitte uuden pumpulipuikon, ja toistaisitte sauman pyyhkimisen. Ja kolmannen puikon ottaisitte. Ja sitten neljännen. Lopulta, varmaan vasta  viidennellä puikolla ja ehkä hammasharjankin avulla siistitty sauma olisi puhdas - tosin ei vielä likimainkaan steriili. Mutta luultavasti puhdas olisi mielestänne riittävä lopputulos.

    Miettikääpä nyt, kuinka hirmuisesti kotinne rakenteissa - ja sen tavaroissa! - oikeasti on saastaisia saumoja, joita ei ole ikinään putsattu. Epämääräinen pyyhkäisy pölyrätillä vain sekoittaa ja virkistää bakteereja - etenkin jos rätti on kostea, mistä sienikasvustot erityisesti piristyvät!

    Suoraan sanoen kotinne on täpötäynnä saumoja, jotka uivat bakteereissa! Ja ainoa tapa päästä niistä eroon on valtava urakointi pumpulipuikkojen kanssa.

    Kun mietitte asiaa, niin saumat alkavat kiusata siinä määrin, että teillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin valmistautua puhdistusurakkaan.

    Mutta voi!

    Kuvitelkaa mitä tuttavanne sanoo, kun tulee yllättäen kylään, ja te menette ovelle vastaan, hikisen urakkanne takia kevyissä kamppeissa, polvet konttaamisesta punaisina, kädessä pumpulipuikko ja kellanruskeaksi mennyt, rispaantunut hammasharja, ja kerrotte, että olitte juuri käymässä läpi asunnon rakenteiden ja tavaroiden saumoja pumpulipuikolla ja hammasharjalla. Ystävänne ei ole nähnyt tätä kirjoitusta, joten hän ei ole tullut miettineeksi saumabakteerien ja -sienin mahdotonta määrää, ja niinpä hän pitää teitä umpihulluna mäntysuopafasistina, nielaisee kuuluvasti, kääntyy kannollaan ja pinttelee ulos, kaksi, jopa kolmekin porrasaskelmaa kerralla loikkien.

    Toinen vaihtoehto olisi tietenkin se, että olette kyllä valvonut koko yön bakteereita miettien, ja miettinyt niitä pitkin päivääkin, mutta ette silti sittenkään ole antanut periksi puhdistustarpeelle, vaan olette jättänyt saumat puhdistamatta.

    Ja ystävänne tulee yllättäen kylään. Silmät bakteerimietteissä valvomisesta punaisena keitätte ystävälle yrttiteetä ja puhutte niitä näitä - mutta ette kerro miettineenne saumabakteereita, koska ette halua, että ystävänne pitää teitä omituisena.

    Mistäpä nyt voisittekaan tietää, etteikö ystävänne kenties olisikin nähnyt tätä kirjoitusta, ja lähtenyt katsomaan, vaivihkaa, että oletteko puhdistanut saumat, vai onko teillä edelleen saastaista.

    Asia juolahtaa mieleenne kun ystävänne on vessassa käymässä, ja korva vessanovessa yritätte kuunnella, pissiikö hän ripeästi, vai käyttääkö aikaa saumojen tutkimiseen. Hädissänne mietitte, että olisi sittenkin pitänyt aloittaa saumaurakka nöyrästi ja ripeasti!

    Niin se vain on: mitenkään päin ette voi olla rentona, kun mietitte sitä, että teitä pidetään joko kajahtaneena puhtausnatsina, tai sitten bakteeripesässä elelevänä sontiaisena.

    Luonteva suhtautuminen ystäviinne ehtyy, ja tahtomattanne alatte polkea vettä saumabakteerikysymyksen mentaalisessa ambivalenssisuossa, mikä vie tavattomasti energiaa.

    Kylläpä silloin kelpaa ajatella, että olisi kannattanut jättää tämä lukematta, pitäen kerrankin uteliaisuutensa kurissa!

    Ei ole tiedon kärkkäys aina ihmiselle iloksi, ehei! Siitä saitte karvaan muistutuksen!

    Häh-hää.

    Kommentoi 3 Lue kommentit


  • Ohjeita ja varoituksia

    Jos ihminen olisi luotu tanhuamaan, lajillemme ei olisi annettu järkeä näin selkeästi tajuta tanhuamisen määrätöntä korniutta.

    Vaikka tietäisi ettei jää kiinni, on epäasiallista hokea tiettyjä asioita naapuriparvekkeen papukaijahäkkiin ekolaliatoivein.

    Hississä ei saa näytellä sairauskohtausta johon liittyy kielilläpuhumista ja uskottavannäköisen muovitikarin rituaalinomaista käsittelyä.

    Sihteerilintu näyttää ihan siltä, miltä sana sihteeri kuulostaa.

    Pääsääntöisesti naiset eivät halua avata rasiaa, jonka sisällä on elävä olento jolla on pituutta yli 3 cm ja yli neljä jalkaa. Ja mullottavasilmäinen, metrin pituinen, vesissä siluurikaudella kyylännyt brontoskorpioni lienee kasvattanut rantalentiksen suosiota uppopallon kustannuksella. Luultavasti ainakin naisjoukkueissa.

    Myöhäisjunassa nukkuvan juhlijan otsaan ei saa kirjoittaa ohikulkijoille suunnattuja, muka nukkujan antamia mielettömiä ja masokistisia käskyjä.

    Porraskäytävässä ei saa huutaa ilman syytä, jonka muutkin asukkaat hyväksyvät hyväksi syyksi huutaa siinä porraskäytävässä silloin. Sananvapaus on eri asia!

    Sirkkeli kuulostaa yhtä vaaralliselta kuin se on, mutta se on vielä vaarallisempi!

    Tulenjohtopanoksen, roudariteipin, läpinäkyvän siiman ja naapuritalon pihakompostorin kannen kanssa ei saa pelleillä, ei edes omana syntymäpäivänään.

    Belgialaisia ei saa syyttää maapallon ilmaston lämpenemisestä ja lietsoa belgialaisvastaisuutta muissa kuntansa asukkaissa.

    Ravintolan vessan koppiosiossaan ei saa tehdä kummallisia, röhkiviä ja aggressivisia ääniä, jotka saavat toiset vessassaolijat pelkäämään henkensä puolesta.

    Sattumalta kohdattua poliisia ei saa harhauttavasti yhtäkkiä alkaa juosta pakoon ilman syytä, rikoksettomuuksissaan, eikä, vaikka olisikin rikollinen syy. (Miten se voikin olla niin!)

    Hienot eväät ovat hieno juttu, mutta ruisleipä toisessa kädessä, maksamakkarapötky toisessa, haukkaus vuoroin molemmista ja sitten ryyppy piimää suoraan purkista ei ole nolo vaihtoehto sekään, ja hirveästi joutavaa sipertämistä säästyy.

    Lämpöpatterinsa öinen leikkaaminen rälläkällä kolmen sentin sivuiksi on kohtuuton kosto naapurin yöllisestä vessanvedosta.

    Huumekartelli on yhdyssana. (Esim. "Huumekartellimme autonkuljettaja toi kyllä samalla makkaraa, mutta [hän] unohti [tuoda] sinapin.")

    Lumpio ei ole sukunimi, kait, mutta voisi hyvin olla.

    Krokotiili on kärsivällinen eläin, mutta kun sen pinna palaa, se palaa tosi nopeasti kerralla loppuun.

    On huono idea tökkiä krokotiilia kepillä toistuvasti vain siksi, että se ei reagoi alussa.

    Päämaja ei ole maja, se on useimmiten talo.

    Jos aurinko sammuisi, niin 8 minuutin päästä tulisi muuten pimeää, mutta kuun valo vielä ehkä näkyisi sekunnin, pari, niin että ehkä ehtisi napata käteensä taskulampun. (Mutta onko pattereissä vielä ytyä!! Tarkista!)

    Matematiikka saattaa olla vain tavallista paremmin keksitty hämäys, mutta kukaan ei ole vielä älynnyt sitä, vaan edessä on kaikkien aikojen sekasotku vielä joku päivä!

    Paras hetki täyttää nitoja on koska hyvänsä, paitsi silloin kun nitojaa nimenomaan eniten tarvitsisi. (Jos oli aikaa lukea tämä, olisi ollut aikaa täyttää nitojakin. Mutta täyttikö? Ei täyttänyt! Luki!) Tämän tietävät kaikki, mutta se ei auta mitään.

    Mitä pidempi on yhteislahjaa esittelevä puhe, sitä todennäköisemmin lahjaa käytetään vain muutama kerta, ennen kuin se päätyy yläkaappiin pölyttymään, ikiajoiksi. Jos lahja on "hauska" ja "omaperäinen", sitä ei käytetä kertaakaan, ja se on vähän väliä tiellä, eikä ainoastaan muutoissa.

    Kommentoi 8 Lue kommentit


kirjoittajasta

Markus Kajo. Blogi. Ajatusten miljoonalaatikko.

Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)

kommentoiduimmat

Muualla Yle.fi:ssä