Vanhoilla napeilla uusi takki

Talvitakin on oltava kiva, sen kuitenkin vetää niskaansa usean kuukauden ajan, joka päivä. Takin on oltava lämmin, käytännöllinen, kestävä ja silti kivan näköinen. Tämä yhdistelmä on vaikuttanut minusta mahdottomalta vaatimusten listalta, sillä vastaani on tullut vain pari kivaa, mutta sikakallista - tai toisaalta taas halpoja ja tylsiä rotseja. Puuh tätä naisen elämää.

...anteeksi videon lopun epäselvä puhe. Totean siinä, että "nyt on hetken radiohiljaisuus". Palataan siis takkiin kohta.

Kuten videossa kerroinkin, elivät isoäitini ja isoisäni hyvin säästeliäästi, mistä kertoo nykyään minun ompelulaatikostani löytyvät vanhat vetoktjut, napit, soljet, pitsit, nahkapalat jne. Olen tästä erittäin kiitollinen, sillä näille isoäidin varastoille on ollut käyttöä jo useaan otteeseen. Kuinka moni teistä leikkaa vetoketjun tai ottaa napit talteen vaatteesta, joka muuten päätyy roskiin? En tosin tee sitä itsekään, sillä huvittavaa kyllä, usein nykyvaatteiden hajoavat osat ovat juuri niitä, joita ennen vanhaan saksittiin ja irrotettiin talteen! Kehitys on todellakin mennyt ihan päälaelleen, mutta se nyt ei ole mitenkään uusi juttu. Harmillista vain. Onneksi vanhoja nappeja ja muita hyviä tuunaustarpeita löytää kirpputoreilta, eivätkä esimerkiksi napit maksa kirpparilla paljoakaan. Hus nappijahtiin siis!

Takaisin takkiin. Tällainen siitä tuli:

Videossa näkyvä upea nappi (se, jossa on vene ja kruunu) on vanha Helsingin Liikennelaitoksen logo. Isovanhempani olivat molemmat HKL:n työntekijöitä ja näitä vanhoja nappeja onkin tallessa monta. Suurin osa niistä on tosin talvitakissani käyttämääni nappia pienempiä, muutoin olisinkin ehkä laittanut takkiini vain näitä vanhoja virkapukunappeja. Löysin nappien alta muuten vielä jotain muutakin:

En tiedä väkerränkö ankkuria kiinni takkiin, mutta johonkin muualle se on kyllä pakko aplikoida. Ehkä...

Katso kuvat