Joku saattaisi kuvailla minua henkilönä, joka on hurahtanut luomuun. Itse sanoisin, että hurahtaminen on kaukana niinkin vakavista asioista kuin elintarvikkeiden kemikaalijäämät ja lisäaineet. Teen omat ostopäätökseni puhtaalla maalaisjärjellä ja tietenkin sen suuren tietomäärän perusteella, jota ympäristön ja ruoan kemikaaleista on saatavilla. Tiesitkö esimerkiksi, että viime vuonna eurooppalaisessa ruoassa oli määrällisesti enemmän kemikaalijäämiä kuin koskaan aikaisemmin? Eikä niitä ole muutamia kymmeniä, vaan satoja.

Olen jo monta vuotta sitten tehnyt valinnan suosia puhtaita ja mahdollisimman käsittelemättömiä raaka-aineita. En koe menettäväni mitään siinä, että suosin kaupassa luomua. Osa luomutuotteista on tietenkin suhteellisen kalliita tavallisiin elintarvikkeisiin verrattuna, mutta olen päättänyt panostaa ruokaan. Ruoka on nykyihmiselle palkkaan suhteutettaessa paljon halvempaa kuin vaikkapa isovanhemmillemme. Meidät on vaan totutettu siihen, että hampurilainen maksaa kaksi euroa. Ei se ole ruoan oikea hinta! Mutta nykyihminenpä haluaa kuluttaa rahat muuhun kuin ruokaan ja siksi sen pitää olla halpaa. Ravintoa ei nähdä enää kokonaisvaltaisena terveyden ja onnellisuuden lähteenä, vaan se nähdään usein pelkästään nälän tyydyttäjänä.

Moni väittää, että ei voi ostaa luomua hinnan takia. On tietenkin joitakin yksittäistapauksia, joissa luomuruoan hinta tulee vastaan - esimerkiksi luomuavocado, joka eräällä kauppareissulla jäi hyllyyn maksaessaan lähes nelinkertaisesti sen mitä tavallinen - mutta jos suosii lähellä tuotettuja kauden vihanneksia, juureksia ja raaka-aineita, on hinta yleensä melko kohtuullinen. Huomaa sana kauden.

Ennen vanhaan syötiin vuodenaikojen mukaan, mutta nykyään kuluttajien kesän ja talven ruokavaliot ovat lähellä toisiaan, kaikkea kun saa ympäri vuoden. Hinta tosin muuttuu sen mukaan, onko kesä vai talvi. Sen sijaan, jos suosii kauden kotimaisia tuotteita, on hinta aina kohdallaan. Pohjoinen sijaintimme tuntuu ehkä haastelta, mutta usko pois, kaupasta löytyy talvellakin paljon erinomaisia ja huokeita raaka-aineita. Esimerkiksi juurekset, sienet, siemenet, marjat ja viljat toimivat mitä erilaisemmissa ruoissa, kunhan niitä osaa ja uskaltaa käyttää rohkeasti. Se, mikä on moninverroin hintaa isompi ongelma on se, että me emme kohta enää osaa käyttää arvokkaita raaka-aineitamme mihinkään tyytyessämme ja tottuessamme eineksiin ja puolivalmisteisiin.

Esimerkiksi punajuuri, peruna, palsternakka, lanttu, porkkana ja sipuli ovat huokeita raaka-aineita, joista saa mainion keiton, maukkaita laatikoita tai muuseja, lisäilemällä mausteita oman maun mukaan. Eikä pidä unohtaa siemeniä, siemenet ovat ihan mahtavia! Höystän nykyään lähes päivittäin salaatin, keiton tai puuroannoksen erilaisilla siemenillä. Eivätkä edellämainitut esimerkit ole ainoita: mene kauppaan ja katso, mikä kotimainen, käsittelemätön elintarvike on halpaa ja osta sitä. Niin minä tein ja juuri siten syntyi ehdoton lempiruokani, juuresosekeitto. Parasta talviruokaa! Todettakoon, että kyseisessä reseptissä on lähijuuresten lisäksi käytetty kookosmaitoa ja esimerkiksi inkivääriä, mutta kaukomaiden mausteet voi mainiosti jättää pois ja korvata ne kotimaisilla vaihtoehdoilla.

Juureskeitto-esimerkki on vaan yksi niistä monista kasvis-lähiruokaohjeista, joita olen kehitellyt tutustuessani lähikauppani lähiruokavalikoimaan. Lisää hyviä kausiruokavinkkejä löytyy esimerkiksi kirjasta Härkäpapua sarvista (kaikki reseptit ovat kasvisruokia), jonka löysin viime vuonna avukseni lähiruokakriisiini. Mainio opus! Talvikaudeksi kirja suosittelee esimerkiksi seuraavia: herkkusienipasta, pinaattipyörykät, ruis-kaalipata, punajuuri-ohrasalaatti, maa-artisokkakeitto, spelttisoppa, rosmariinijuurekset, valkoisen vuodenajan pitsa, porkkana-pellavapiirakka... Vaikka mitä herkkuja!

Moni suomalainen pähkii tähän aikaan vuodesta, onko esimerkiksi ekologisempaa ostaa kotimaisia kasvihuonetomaatteja, kuin espanjalaisia tuontiversioita. Tai ehkä asiaa mietitään eettiseltä kannalta: valitako kotimainen, työllistävä tomaatti vai espanjalainen, epäeettisissä oloissa tuotettu tomaatti? Lisäksi on olemassa kysymys ruoan kemikaalijäämistä, joka itselleni on iso asia. Pyrin juuri siksi suosimaan luomua, ja kun täytyy valita kotimaisen ja ulkomaisen luomun välillä, päädyn yleensä kotimaiseen. Kemikaalinäkökulmasta ruokavalintoja pähkivä päätyy ehkä erilaisiin valintoihin kuin ainoastaan ekologisuutta painottava henkilö, mutta tärkeää on, että edes tiedostaa elintarvikkeiden näkymättömät arvot ja päättää, mitä arvoja haluaa omalla kukkarollaan tukea. Tuntuuko hankalalta? Älä masennu!  Hyvä uutinen on se, että valitsetpa sitten eettisen eli reilun, ekologisen tai luomun, ovat ne kaikki hyviä vaihtoehtoja. Myös tavanomainen elintarvike tai raaka-aine voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta valitettava tosiasia on, että elintarviketuotanto on isoa, isoa bisnestä, jossa sattuu jatkuvasti entistä pahempia mokia.

Esimerkiksi kohua herättäneet, elintarvikkeista löytyneet lasinsirut, hiljattainen kananmunien salmonellaepidemia, Ruotsin elävältä keitetyt siat, melamiiniskandaali, hullunlehmäntauti ja myös Espoon E621-boikotti muistuttavat meitä siitä, että elintarviketeollisuudessa on monia asioita, jotka ovat pielessä tai voivat mennä pieleen. Onneksi monet mokat ovat tulleet ilmi, mutta huolestuttavaa on, että ne ovat tapahtuneet. Luomutuotteiden valitseminen ei yksin "pelasta maailmaa", mutta allekirjoittaneelle luomu on itsestäänselvä valinta niin terveys-, maku- kuin eettisyyssyistä ja onpa se myös vahva viesti päättäjille siitä, että luomua ja etenkin kotimaista luomua tarvitaan lisää. 

Palataan muutama kappale taaksepäin: mitä lähiruokaa tai luomutuotteita suosit tähän aikaan vuodesta? Entä mikä on oma talviruokasuosikkireseptisi? Jaa vinkkisi blogaukseni perään!