pl 347

  • Kuunteleminen opettaa rauhoittumista ja keskittymistä

    Lapsille on tärkeää tarjota kuunneltavaksi niin musiikkia kuin satuja, tarinoita, runoja ja loruja. Kuulemisen ja varsinkin kuuntelemisen taito on tärkeässä roolissa lapsen kehittymisen kannalta.

    Lapset nauttivat niin ääneen luetuista saduista kuin musiikin kuuntelemisesta. Alle 8-vuotiaista lapsista radiota tai musiikkia kuuntelee 80 prosenttia, vähintään kerran viikossa (Lasten mediabarometri 2010).


    Pikku Kakkosen Radioasema nyt myös Pikku Kakkosen netissä

    Pikku Kakkosen Radioaseman lähetykset alkoivat helmikuussa 2011. Yle Areenassa perjantaisin julkaistut 15-minuuttiset ohjelmat ovat olleet erittäin suosittuja. Viikosta toiseen ne ovat löytyneet kuunnelluimpien listalta.

    Joulukuun alussa Pikku Kakkosen Radioaseman lähetykset löytyvät myös Pikku Kakkosen netistä. Lumisen maiseman keskellä radioasema odottaa innokkaita kuuntelijoita. Kaikki radiolähetykset ovat kuunneltavissa 30 päivän ajan, niin Pikku Kakkosen netissä kuin Yle Areenassakin.

    Lapsijuontajien seurassa käsitellään mukavia, lapsia kiinnostavia juttuja.

    Radioasemalla julkaistaan uusi jakso perjantaisin. Juontajina Pikku Kakkosen Radioasemalla ovat lapset – Sarianna, Santtu, Sofia ja Onni. He pohtivat lapsille tärkeitä asioita, kertovat satuja, tarinoita, vitsejä ja uutisia. Jokaisessa osassa on myös musiikkia, yleensä uusinta uutta lastenmusiikkia. Mielipiteitä erilaisista asioista kysytään myös kuuntelijalapsilta.

    Jaksoissa on pohdittu muun muassa millaista olisi, jos ihmisetkin nukkuisivat talviunia, mikä on hassuinta äidissä, miksi heijastimen käyttö on tärkeää, millainen on unilelusi ja mikä on mieluisinta iltapuuhaa tai miten kaveria voi ilahduttaa. Lapset ovat voineet kertoa myös harrastuksistaan ja vaikka itse keksimistään leikeistä.Pikku Kakkosen radioasema

    Kommentoi 0


  • Ylen nettitarjonta koululaisille - infoa vanhemmille

    Ylen nettitarjonta koululaisille - infoa vanhemmille.

    Syksyllä 2011 nettiin ja telkkariin ilmestynyt Ylen Bofori vaikuttaa pikavilkaisulla jännittävältä touhulta. Agentteja, viivakoodeja, selvitettäviä mysteerejä. Kuinka jännästä on kyse - voiko kaikkein pienimmänkin koululaisen päästää huoletta telkun ja netin ääreen?

    Tuottaja Elli Murtonen, Lasten Ylen netissä on oma osionsa koululaisille. Mitä siellä on tarjolla?

    - Koululaisille Yle tarjoaa Galaxin nettipalvelut (yle.fi/galaxi). Sivuilla on lisätietoa Galaxin juontajista ja Galaxissa esitettävistä ohjelmista. Netti on kanava, jonka kautta juontajille voi laittaa terveisiä ja palautetta. Sivuilta löytyy myös hauskoja pelejä sekä kaikki Galaxin kilpailut.

    Nyt haastamme galaxilaisia kehittämään Galaxin nettiä. Teemme sivuille uudistuksen vuonna 2011, ja palvelusta tulee entistä monipuolisempi: galaxilaiset pääsevät tekemään omia top-listoja, antamaan läpyjä parhaille kokonaisuuksille ja vaikuttamaan siihen, mitä Galaxin netissä on tarjolla.

    Tammikuun 2012 alusta Galaxin netissä pääsee kertomaan millä tuulella itse on ja tarkastamaan millä fiiliksellä muut galaxilaiset ovat. Tämä antaa galaxilaisille mahdollisuuden yhteisöllisyyden kokemiseen sekä tilaisuuden kokeilla turvallisesti sosiaalisen median käyttöä.

    Galaxin nettiin käyttäjäksi ei jatkossakaan tarvitse rekisteröityä.Bofori

    Tänä syksynä Lasten Ylen nettiin on ilmestynyt kokonaisuus nimeltä Bofori. Mistä siinä on kyse?

    - Bofori (yle.fi/bofori) on pelillinen kokonaisuus, jossa käyttäjä haastetaan jatkamaan televisiossa esitettyjä viikkotehtäviä. Luomalla oman agentin pääsee tutkimaan Boforin maailmaa, ratkomaan jännittäviä viikkotehtäviä ja pelaamaan haasteellisia pelejä, joissa agenttitaitoja testataan.

    Bofori on monimediainen visailushow, jossa yhdistyvät draama, kilpailu ja pelaaminen – sekä verkossa että televisiossa. Lauantaisin TV2:ssa kello 9:24 esitettävässä tv-ohjelmassa kaksi kaksihenkistä joukkuetta kilpailee rikospähkinän ratkaisemisessa. Juontaja johdattaa kisaa, katsoja voi kotona yrittää myös ratkoa tehtävää.

    Miksi Bofori on turvallisempaa tai luotettavampaa nettitekemistä kuin jokin muu?

    - Bofori on täysin kotimaisin voimin toteutettu pelillinen kokonaisuus, joka on suunniteltu 7-11-vuotaille. Suunnittelussa on otettu huomioon lasten teknisen osaamisen taso, heidän kykynsä seurata mutkikkaita juonia ja kykynsä vastaanottaa ja käsitellä jännittäviä asioita.

    Boforissa ei ole väkivaltaa, aikuisten (peli-)maailman uhkakuvia tai lapsille liian vaikeita ihmissuhdeasioita. Boforissa on jännittäviä asioita, mutta mikään ei ole liian pelottavaa.

    Boforin viikkotehtävät aktivoivat lasta käyttämään omaa päättelykykyään. Lapsille on palkitsevaa, kun he keksivät oikeat ratkaisut haasteellisiin pulmiin ja tehtävän ratkaisemisesta palkitaan. Jokainen suoritettu tehtävä kasvattaa oman agentin pistesaldoa.

    Tarvitseeko koululainen aikuisen apua Boforissa? Pitääkö osata lukea?

    - Boforin netin käyttämiseen tarvitaan lukutaitoa. Osa nuorimmista käyttäjistä voi tarvita vanhempien apua. Pidämme vanhempien osallistumista hyvänä asiana, sillä silloin he ovat mukana lapsensa pelillisessä kokemuksessa ja voivat vaihtaa ajatuksia netin käytöstä ja pelaamisesta. Myös aikuiset nauttivat varmasti haastavien tehtävien ratkaisemisesta.

    Boforissa ei ole väkivaltaa, aikuisten (peli-)maailman uhkakuvia tai lapsille liian vaikeita ihmissuhdeasioita. Boforissa on jännittäviä asioita, mutta mikään ei ole liian pelottavaa.

    Tuoko Bofori jotain uutta nettiin?

    - Boforissa koodi on kaikkialla! - Ja varsinkin Boforin netissä.

    Jokainen agentti voi tulostaa itselleen oman agenttikortin, johon tulee yksilöllinen viivakoodi. Agenttikorttia web-kameralle näyttämällä pääsee kirjautumaan Boforin nettipalveluun. Boforin maailmasta löytyy silloin tällöin uusia koodeja, jota Boforin Aivoihin syöttämällä avautuu uusia karttakohteita ja pelejä.

    Televisio-ohjelmaa varten olemme kehittäneet kosketusnäyttöihin liittyviä sovelluksia. Tulevaisuudessa Boforin peleistä olisi mielenkiintoista toteuttaa mobiiliversioita. Tekninen osaaminen meillä tähän jo onkin.

    Kuinka Bofori tukee oppimista tai omaa ajattelua?

    - Boforissa kannustetaan lasta tarkkaavaisuuteen, nokkeluuteen ja omien johtopäätösten tekemiseen. Ohjelma on omaa ajattelua ja päättelykykyä korostava. Boforin viikkotehtävät ja Harjoittelukeskuksen pelit ovat haasteellisia. Peleissä ei testata nopeutta vaan nokkeluutta. Televisio-ohjelma ja Boforin netti aktivoivat katsojaa ja käyttäjää samalla kun ne tarjoavat ikäryhmälle sopivaa ajanvietettä ja jännitystä.

    Mikä on ollut sinulle itsellesi tuottajana antoisinta Boforin teossa?

    - Boforin nettipalvelua tehtäessä on ollut pakko sopeutua keskeneräisyyteen ja luottaa siihen, että palvelun kaikki tekniset yksityiskohdat ratkeavat yksi kerrallaan. Onneksi meillä on ollut mahtava tiimi, jonka kanssa olemme saaneet luoda aivan uudenlaista tekniikkaa ja pelillistä kokonaisuutta.

    Tiimiimme kuuluu: internetsuunnittelija Wesa Aapro ja uuden median kehittäjät Tuomo Tarkiainen, Kaisa Hakala ja Jani Palovuori.

    Mitkä asiat saavat sinut innostumaan Boforin kaltaisessa kokonaisuudessa?

    - Boforin edeltäjä, Operaatio Hurrikaani, on kerännyt vuositasolla 20 000 – 30 000 uutta agenttia ratkomaan haasteellisia viikkotehtäviä. Uudenlaisen pelillisen maailman suunnitteleminen ja toteuttaminen näille innokkaille agenteille on ollut mieluisa ja opettavainen tehtävä.

    Kuinka paljon antaisit omien kouluikäisten lastesi olla netissä?

    - Seuraisin ehkä itse mediankäyttöä kokonaisuudessaan, eli sitä paljonko koululainen istuu jonkun ruudun – tv:n, tietokoneen, puhelimen tai vastaavan - äärellä. Jos lapsien arkeen kuuluu riittävästi touhua, ulkoilua, liikuntaa, harrastuksia ja kavereiden kanssa olemista, ei netin käyttöaikoja tarvitse kellottaa kovin tarkasti. Keskustelisin koululaisen kanssa siitä miten hän itse kokee oman mediankäyttönsä, minkälaista mediaa hän kuluttaa ja onko siihen käytetty aika hänen mielestään sopiva.

    Kommentoi 0


  • Tää on mun juttu! Lapsi yksilöllisenä median käyttäjänä

    Mediakasvattaja Saara Pääjärvi kehottaa kuuntelemaan lasta - jokainen heistä on oma yksilönsä ja jokainen haluaa eri asioita. Jokainen lapsi on yksilö, myös suhteessaan mediaan. Yksi pitää prinsessasaduista, toinen vauhdikkaista seikkailuelokuvista. Kolmas etsii aina uutta, neljäs taas toivoo samaa satua illasta toiseen. Vanhemmat voivat rikastuttaa lapsen maailmaa tarjoamalla monipuolisia virikkeitä lapsen valittavaksi. Kunnioita lapsen omaa mediamakua, mutta muista huolehtia, että lapsi käyttää kohtuudella kehitystasolleen sopivaa mediaa.


    Media kertoo minusta

    Mediankäyttö on lapselle keino ilmaista itseään. Itse tekemisen, vaikkapa valokuvaamisen, lisäksi myös käyttövalinnat kertovat lapsen mieltymyksistä. Jo vauva tekee mediavalintoja: konttaa pois pauhaavan television äärestä tai heittää tylsän kirjan kädestään. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä tiedostetumpia ja harkitumpia valinnat ovat. Median kautta voidaan kokeilla rooleja samastumalla erilaisiin hahmoihin, ja toisaalta taas voidaan vahvistaa käsitystä itsestään: esimerkiksi supersankarikautta elävä lapsi saattaa kiinnostua vain taistelu- ja seikkailuaiheista. Kouluikää lähestyttäessä yhteiset mediasuosikit ja -inhokit tulevat kaveruussuhteita lujittaviksi tekijöiksi.


    Media on kulutusta

    Lasten mediankulutus on valtava bisnes. Suuri osa suosikeista on markkinoinnin tulosta, ja oheistuotteilla, kuten media-aiheisilla leluilla ja vaatteilla, on maailmanlaajuiset markkinat. Lapset itsekin ovat käveleviä mainoksia Hello Kitty -paitoineen ja Turtles-reppuineen. Lapset kiinnittävät huomiota tuotemerkkeihin ja kiinnostuvat kavereiden suosikkihahmoista. Kaupallisuus ei sinällään tee mediasta haitallista, mutta on vaikea vastustaa houkuttelevia mainoksia ja kaveripiirin ryhmäpainetta. Toteuttaako lapsi omiaan vaiko mainostajien tarpeita mediankäytössään? Alle kouluikäinen ei ymmärrä mainosten kaupallisia tarkoitusperiä, vaan mainospuhe ostokehoituksineen kuulostaa yhtä uskottavalta kuin muutkin aikuisen viestit. Jotta lapsi oppisi suhtautumaan terveen kriittisesti mainontaan, aikuisen tulee herättää keskustelua aiheesta. Opetelkaa erottamaan mainokset muusta mediasta ja pohtikaa kohtuullista kuluttamista.


    Onko tuo nyt sopivaa?

    Lapsi opettelee kasvaessaan tekemään omatoimisia valintoja myös median suhteen. Vanhempien tehtävänä on tarjota valinnoille turvalliset, kehitystason mukaiset puitteet. Pidä kiinni ikärajoista, se on lapsellekin ymmärrettävä syy sallia tai kieltää katselu.

    Vanhempien tulee puuttua mediankäyttöön, jos se vaikuttaa ikävästi lapsen käytökseen. Esimerkiksi uutiset voivat aiheuttaa pelkotiloja, ylipitkät pelisessiot univaikeuksia tai ärtyisyyttä. Erityisesti kannattaa pitää silmällä aggressiivisia lapsia, sillä väkivaltaiset mediasisällöt voivat vahvistaa ei-toivottua käytöstä. Media ei myöskään saa olla lapsen paras kaveri eikä syrjäyttää muita harrastuksia tai ihmissuhteita. Jos telkkari, pleikkari tai kirjat tekevät lapsesta passiivisen, vähennä reippaasti media-aikaa ja tarjoa tilalle muuta kivaa tekemistä.

    Vanhempia tarvitaan ottamaan kantaa median tarjoamaan maailmankuvaan. Media välittää tietoa, mutta luo myös kaavamaisia stereotypioita esimerkiksi vieraista maista. Aikuinen on mallina kysymiseen ja ihmettelyyn. Lastenmedian ikuisuuskysymyksiin kuuluvat sukupuoliroolit: ovatko perinteiset prinsessat ja voimamiehet ahdistavia, vanhentuneita roolimalleja? Kasvattajien näkemykset vaihtelevat, mutta nyrkkisääntönä voi pitää monimuotoisuutta ja lapsen näkökulmaa. Kun lapsi valitsee itse, hän löytää usein parhaiten tarpeitaan palvelevaa mediaa. Monipuolisesta mediaympäristöstä löytyy samastumiskohde erilaisille lapsille ja elämäntilanteille. Sekä Pikku Myytä että Tuhkimoa tarvitaan. Tarjoa sekä tunteita että toimintaa niin tytöille kuin pojillekin.

    Kommentoi 0


kirjoittajasta

PL 347 on blogi on kurkistus Ylen lastenohjelmien ja -palveluiden taakse. Tervetuloa kehittämään parempaa Lasten Yleä.

kommentoiduimmat

Muualla Yle.fi:ssä