Kemikaalivapaata kausiruokaa

Ma, 2009-04-06 18:52
Nooran blogi

Onko luomu mielestäsi kallista? Mitä on kausiruoka? Muistatko punajuuren? Lue vinkit halpaan, luomuun, kausiruokaan ja laita omat vinkkisi jakoon!

Joku saattaisi kuvailla minua henkilönä, joka on hurahtanut luomuun. Itse sanoisin, että hurahtaminen on kaukana niinkin vakavista asioista kuin elintarvikkeiden kemikaalijäämät ja lisäaineet. Teen omat ostopäätökseni puhtaalla maalaisjärjellä ja tietenkin sen suuren tietomäärän perusteella, jota ympäristön ja ruoan kemikaaleista on saatavilla. Tiesitkö esimerkiksi, että viime vuonna eurooppalaisessa ruoassa oli määrällisesti enemmän kemikaalijäämiä kuin koskaan aikaisemmin? Eikä niitä ole muutamia kymmeniä, vaan satoja.

Olen jo monta vuotta sitten tehnyt valinnan suosia puhtaita ja mahdollisimman käsittelemättömiä raaka-aineita. En koe menettäväni mitään siinä, että suosin kaupassa luomua. Osa luomutuotteista on tietenkin suhteellisen kalliita tavallisiin elintarvikkeisiin verrattuna, mutta olen päättänyt panostaa ruokaan. Ruoka on nykyihmiselle palkkaan suhteutettaessa paljon halvempaa kuin vaikkapa isovanhemmillemme. Meidät on vaan totutettu siihen, että hampurilainen maksaa kaksi euroa. Ei se ole ruoan oikea hinta! Mutta nykyihminenpä haluaa kuluttaa rahat muuhun kuin ruokaan ja siksi sen pitää olla halpaa. Ravintoa ei nähdä enää kokonaisvaltaisena terveyden ja onnellisuuden lähteenä, vaan se nähdään usein pelkästään nälän tyydyttäjänä.

Moni väittää, että ei voi ostaa luomua hinnan takia. On tietenkin joitakin yksittäistapauksia, joissa luomuruoan hinta tulee vastaan - esimerkiksi luomuavocado, joka eräällä kauppareissulla jäi hyllyyn maksaessaan lähes nelinkertaisesti sen mitä tavallinen - mutta jos suosii lähellä tuotettuja kauden vihanneksia, juureksia ja raaka-aineita, on hinta yleensä melko kohtuullinen. Huomaa sana kauden.

Ennen vanhaan syötiin vuodenaikojen mukaan, mutta nykyään kuluttajien kesän ja talven ruokavaliot ovat lähellä toisiaan, kaikkea kun saa ympäri vuoden. Hinta tosin muuttuu sen mukaan, onko kesä vai talvi. Sen sijaan, jos suosii kauden kotimaisia tuotteita, on hinta aina kohdallaan. Pohjoinen sijaintimme tuntuu ehkä haastelta, mutta usko pois, kaupasta löytyy talvellakin paljon erinomaisia ja huokeita raaka-aineita. Esimerkiksi juurekset, sienet, siemenet, marjat ja viljat toimivat mitä erilaisemmissa ruoissa, kunhan niitä osaa ja uskaltaa käyttää rohkeasti. Se, mikä on moninverroin hintaa isompi ongelma on se, että me emme kohta enää osaa käyttää arvokkaita raaka-aineitamme mihinkään tyytyessämme ja tottuessamme eineksiin ja puolivalmisteisiin.

Esimerkiksi punajuuri, peruna, palsternakka, lanttu, porkkana ja sipuli ovat huokeita raaka-aineita, joista saa mainion keiton, maukkaita laatikoita tai muuseja, lisäilemällä mausteita oman maun mukaan. Eikä pidä unohtaa siemeniä, siemenet ovat ihan mahtavia! Höystän nykyään lähes päivittäin salaatin, keiton tai puuroannoksen erilaisilla siemenillä. Eivätkä edellämainitut esimerkit ole ainoita: mene kauppaan ja katso, mikä kotimainen, käsittelemätön elintarvike on halpaa ja osta sitä. Niin minä tein ja juuri siten syntyi ehdoton lempiruokani, juuresosekeitto. Parasta talviruokaa! Todettakoon, että kyseisessä reseptissä on lähijuuresten lisäksi käytetty kookosmaitoa ja esimerkiksi inkivääriä, mutta kaukomaiden mausteet voi mainiosti jättää pois ja korvata ne kotimaisilla vaihtoehdoilla.

Juureskeitto-esimerkki on vaan yksi niistä monista kasvis-lähiruokaohjeista, joita olen kehitellyt tutustuessani lähikauppani lähiruokavalikoimaan. Lisää hyviä kausiruokavinkkejä löytyy esimerkiksi kirjasta Härkäpapua sarvista (kaikki reseptit ovat kasvisruokia), jonka löysin viime vuonna avukseni lähiruokakriisiini. Mainio opus! Talvikaudeksi kirja suosittelee esimerkiksi seuraavia: herkkusienipasta, pinaattipyörykät, ruis-kaalipata, punajuuri-ohrasalaatti, maa-artisokkakeitto, spelttisoppa, rosmariinijuurekset, valkoisen vuodenajan pitsa, porkkana-pellavapiirakka... Vaikka mitä herkkuja!

Moni suomalainen pähkii tähän aikaan vuodesta, onko esimerkiksi ekologisempaa ostaa kotimaisia kasvihuonetomaatteja, kuin espanjalaisia tuontiversioita. Tai ehkä asiaa mietitään eettiseltä kannalta: valitako kotimainen, työllistävä tomaatti vai espanjalainen, epäeettisissä oloissa tuotettu tomaatti? Lisäksi on olemassa kysymys ruoan kemikaalijäämistä, joka itselleni on iso asia. Pyrin juuri siksi suosimaan luomua, ja kun täytyy valita kotimaisen ja ulkomaisen luomun välillä, päädyn yleensä kotimaiseen. Kemikaalinäkökulmasta ruokavalintoja pähkivä päätyy ehkä erilaisiin valintoihin kuin ainoastaan ekologisuutta painottava henkilö, mutta tärkeää on, että edes tiedostaa elintarvikkeiden näkymättömät arvot ja päättää, mitä arvoja haluaa omalla kukkarollaan tukea. Tuntuuko hankalalta? Älä masennu!  Hyvä uutinen on se, että valitsetpa sitten eettisen eli reilun, ekologisen tai luomun, ovat ne kaikki hyviä vaihtoehtoja. Myös tavanomainen elintarvike tai raaka-aine voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta valitettava tosiasia on, että elintarviketuotanto on isoa, isoa bisnestä, jossa sattuu jatkuvasti entistä pahempia mokia.

Esimerkiksi kohua herättäneet, elintarvikkeista löytyneet lasinsirut, hiljattainen kananmunien salmonellaepidemia, Ruotsin elävältä keitetyt siat, melamiiniskandaali, hullunlehmäntauti ja myös Espoon E621-boikotti muistuttavat meitä siitä, että elintarviketeollisuudessa on monia asioita, jotka ovat pielessä tai voivat mennä pieleen. Onneksi monet mokat ovat tulleet ilmi, mutta huolestuttavaa on, että ne ovat tapahtuneet. Luomutuotteiden valitseminen ei yksin "pelasta maailmaa", mutta allekirjoittaneelle luomu on itsestäänselvä valinta niin terveys-, maku- kuin eettisyyssyistä ja onpa se myös vahva viesti päättäjille siitä, että luomua ja etenkin kotimaista luomua tarvitaan lisää. 

Palataan muutama kappale taaksepäin: mitä lähiruokaa tai luomutuotteita suosit tähän aikaan vuodesta? Entä mikä on oma talviruokasuosikkireseptisi? Jaa vinkkisi blogaukseni perään!

Noora Shingler

Kommentit

Kaalia, juureksia ja sipulia! Kaalista helpon evään kun paista pannulla voissa, ja lisää mausteita fiiliksen mukaan. Jopa ilman mausteita hyvää. Haudutettu punakaali on myös huippua, kuullotetaan sipulia kattilassa voissa, lisätään kaalisilppu ja vähän vettä, haudutetaan pari tuntia ja lopuksi loraus punaviinietikkaa sekä suolaa ja pippuria.

Juureksia, papuja, linssejä...
Viimeisin blogilöytöni on ja tämän hetken suosikkiohjeita:
http://www.lettupannu.vuodatus.net
Siellä on todella hyvänmakuisia kasvisruokaohjeita. Jaoteltu myös pääraaka-aineiden mukaan, joten jos haluaa kaalia tai punajuurta tai linssejä niin sieltä vaan valitsemaan kauden reseptejä.
Laitoin juuri palautetta Voi Hyvin -lehteen, jossa teemana oli luomu. Lehti on näköjään muuttunut Kauneus ja terveys -klooniksi. Lehdestä paistaa muka-luomuajattelu ja muka-ekologisuus. Ruokaohjeiden teema oli tietenkin luomu mutta kahdessa ohjeessa olivat raaka-aineena tuoreet mansikat. Minkään luomu- tai lähiruoka-ajattelun mukaan maaliskuun ruokalistaan eivät voi kuulua tuoreet mansikat. Ainoat mansikat, joita tähän aikaan saa, ovat espanjalaiset muovimansikat. Eivätkä mansikka-daiquiridrinkit tai mansikka-fetajuustosalaatti ole talviruokaa. Luomu on nyt muotia ja näköjään kaikkea mahdollista voidaan sen alle laittaa.

Itse syön paljon punajuurta ja kaalia. Kalli on mainio herkku vaikka snäkkinä tvtä kattoessa ja muutenkin. Se toimii hyvin laatikkona ja keittona eikä maksa paljon mitään. Punajuuri on erinomainen snäkki myös: teen itse siitä "sipsejä" uunissa. Muutkin juurekset toimivat hyvinä "sipseinä.

Kaalipata ohrasuurimoin ja luomujauhelihalla, lindströminpihvit ja juuresmuusi, kasvisraastepihvit tai -pyörykät, porkkanalätyt, sosekeitot, (jauhe)lihakeitto, kypsennetyillä kasviksilla ja raejuustolla/juustoraasteella täytetyt lätyt, hernekeitto, hernefalafelit, lanttulaatikko, punajuuripaistos, munakas, uuniperunat, lohkoperunat, pyttipannu, röstiperunat, silakkapihvit, silakkalaatikko, paistetut muikut...

Haluaisin muistuttaa myös idättämisestä varsinkin talviaikaan. Idättämällä voi helposti korvata kasvihuonesalaatin käyttöä. Itse idätän pääasiassa sinimailasta, mung-papua ja vihreitä linssejä. Näistä kaikista tulee ituja, joita voi käyttää sinällään tai esim. keitoissa. Auringonkukan ja herneen versoja on myös helppo kasvattaa. Kaikkia näitä siemeniä saa luomuna, pinestä määrästä siemeniä tulee iso määrä ituja, joten on edullista ruokaa.

Kiva, kun täällä on mainittu kaali. Siitä tulee myös mainiota intialaista ruokaa pannulla. Itämaisilla mausteilla voi muutoinkin varioida vaitoehtoisia ruokia kauden raaka-aineista, kevättalvella perunoista, porkkanasta jne. Syksyllä kannattaa muistaa kerätä sieniä, kuivattaa ja pakastaa niitä. Perhe syö tänäänkin viime kesänä kerätyistä rouskuista ja luomusipulista tehtyä sienisalaattia. Ja makaronilaatikkoon käytän usein kuivattuja mustia torvisieniä (tai supiksia) soijarouheen lisäksi.

Luomulihaa suosin, sitä saa vaihtelevasti kaupoista mutta ruokapiiristä paremmin.

Mahdatko muistaa vuosia sitten tehdyn luomu-tavallinen vertailun? Siinä ei kemikaalijäämien ja raskasmetallien välillä ollut mitään eroa ryhmien välillä. Tiesitkö muuten että peltoala maailmassa ei ole kasvanut juurikaan 1950-luvulta - sadot ovat viisinkertaistuneet kiitos lannoitteiden. Ehkäpä mieluummin näkisit sademetsiä hakattavan viljelymaan lisäämiseksi. Koko Reilu Kauppa on fuulaa: miksi pitäisi tukea viljelijöitä tuottamaan jo valmiiksi ylituotettuja ja huonokatteisia tuotteita kun muitakin mahdollisuuksia on?

Hömppää koko blogi.

Viimeiselle anonyymille: Erilaiset pelloille tungettavat kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet vaikuttaa paljon myös ympäröivään luontoon. Ne on kuitenkin vahvoja, keinotekoisia myrkkyjä ja niitä varmasti leviää peltojen ulkopuolellekin. Lisäksi tehomaatalouden lannoitteita valuu paljon Suomen järviin rehevöittäen niitä ja lopulta Itämereen. Maatalous on varmasti kehittynyt muutenkin 1950-luvulta, jolloin erilaisia tekniikoita ja tietoa hyväksi käyttäen voidaan saada hyviä satoja myös luonnon mukaisella viljelyllä, ilman keinotekoisia lannoitteita ja myrkkyjä.

Oma mielipiteeni on, että luomu maistuu paremmalta. Luonnonmukaisilla pelloilla on myös suurempi biodiversiteetti, kuin perinteisillä.

Tiesitkö, että sademetsiä hakataan paljon myös öljypalmun takia. Öljypalmusta taas tehdään biodieseliä, että ihmiset voisivat ajella autoillaan "puhtaasti". Öljypalmuviljelmät taas vievät tilaa muultakin maataloudelta ja ruuan viljelyltä. Parempi olisi, että jokainen söisi mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua ruokaa.

Mitä ovat nämä pahat kemikaalit ja minkälaista olisi ruoka, jossa ei olisi ollenkaan kemikaaleja? Siis kemikaalivapaa ruoka? Se olisi ruokaa, jossa ei ole vettä (kemikaali H2O), sokereita, selluloosaa (=kuituja), proteiineja, aminohappoja, suolaa, vitamiineja, kivennäisaineita...

Jos minulla on lasipurkki, jossa ei ole ollenkaan kemikaaleja, mitä siellä on?

Oikea vastaus: Tyhjiö.

Tietenkin voisi käyttää termiä synteettisiä kemikaaleja, mutta silloinkin päädytään ongelmalliseen tilanteeseen. Myös fotosynteesi on synteesiä, joten kasvien tekemä sokeri ja selluloosa ovat siis syntetisoituja kemikaaleja. Syntetisoimattomia kemikaaleja olisivat siis vain alkuaineet, joista ei kuitenkaan ole ravinnoksi.

npRsOQ hknpiabwhrol, [url=http://otzbtkmmznlz.com/]otzbtkmmznlz[/url], [link=http://jyyrogcyknbb.com/]jyyrogcyknbb[/link], http://thosvpoyajcx.com/

Nooran blogi

  • nooran_blogi (Kuva: )
    Noora loves eko, reilu ja luomu -blogissa toimittaja Noora Shingler seikkailee trendien näkymättömien arvojen maailmassa. Blogi paljastaa helppoja vinkkejä eettisen, ekologisen, terveellisen ja tyylikkään elämän kulutusvalintoihin.