"Tosin, ehkä se olisi meille ihan oikein, sen verran päin honkia olemme tämän rakkaan planeettamme pistäneet."
Siis ihmiskunnan sukupuutto olisi ihan oikein? Reilu ekoteko?
Lisää kommentti
Kommentit
Matti Virtanen 25.2. klo 11:43
Anonyymi 25.2. klo 12:44
Jos ihmiset ihan itse tuhoavat itsensä, kuka meitä silloin tulisi auttamaan? En ymmärrä kyllä nyt herra Virtasen nihkeilyä ollenkaan, loukkasiko teksti sinua jollain tapaa?
Anonyymi 25.2. klo 14:46
Jep, minusta sukupuutto olisi ekoteko.
Anonyymi 25.2. klo 14:46
... kirjoitti Noora.
Matti Virtanen 26.2. klo 00:53
Hei Noora. Oletko siis todellakin sitä mieltä, että ihmisen sukupuutto olisi ekoteko, siis jollakin tavalla hyvä asia? Onko tämä Ylen ympäristökoordinaattorin virallinen kanta, vai olenko minä menettänyt huumorintajuni lopullisesti?
Jos tosiaan sukupuuttoa toivot, niin huonolta näyttää: Ihmiskunta lisääntyy edelleen, ihmiset elävät keskimäärin vanhemmiksi kuin ennen ja pysyvät keskimäärin entistä pidempään myös terveinä, varsinkin ns. läntisissä teollisuusmaissa.
Kemikalisaatiota sopii vastustaa, mutta jotain ristiriitaa on siinä, että eniten tauteja ja kuolemaa on köyhissä maissa, joissa elämä on yleensä luonnonmukaisempaa kuin meillä.
Anonyymi 26.2. klo 09:53
Se on henkilökohtainen mielipiteeni eikä liity työhöni YLEssä millään lailla.
Olen sitä mieltä että tapa jolla saastutamme planeettaamme on niin rankka, että rankasti saisimme kärsiäkin. Tavallaan teemme sitä jo: ilmasto lämpenee, ekosysteemi häiriintyy, veden pinta nousee, tulvat lisääntyvät, kuivuudet ja metsäpalot samaten,meret saastuvat, puhtaasta vedestä on pulaa jne. Valitettavaa tietty on, että usein pahiten kärsivät köyhien maiden ihmiset eivätkä ne, jotka kuormittavat ilmakehää, maaperää ja vesistöjä kaikista rankimmin.
En ymmärrä, miksi mielestäsi on ristiriitaista, että eniten kuolemaa ja tauteja on köyhissä maissa? Meillä on sairaalat, asunnot, lääkkeet ja koko systeemi. Heillä ei ole mitään. Luonnonmukaisuudella ei ole tässä mitään tekoa, sillä köyhimpien maiden ihmiset eivät elä mitään luomu-unelmaa, vaan jätteen, lian ja saasteiden keskellä, kuten varmaan hyvin tiedät.
Lopetan osaltani keskustelun tähän.
-Noora
Anonyymi 26.2. klo 11:39
Minulle ympäristönsuojelun syy on ennenkaikkea ihmisten säästäminen kaikenlaiselta kärsimykseltä. Mutkan kautta aikalailla kaikki ympäristönsuojelu hyödyttää ihmisiä. En pidä luontoa itseisarvona, eikä minusta olisi hienoa, jos ihmiskunta täysin tuhoutuisi ja "luonto saisi vallan". Minusta ihminen on osa luontoa.
Tietysti jos ihminen tuhoaa itsensä saasteilla ynnä muulla, niin onhan se sitten evoluutiota sekin. Darwin awardin paikka. Mutta kannatan sitä että ei tuhottaisi.
Zusana 26.2. klo 15:36
Kyllä olen Nooran kanssa samalla linjalla, ja ollut jo pitkään. Ei meitä ihmisiä tällä planeetalla kaivata. Kertokaa yksikin asia miksi ihminen olisi tärkeä tämän planeetan olemassa ololle ja kehitykselle??
Anonyymi 26.2. klo 17:02
Jos "luonto saisi vallan", niin kyllähän ihminenkin siihen kuuluisi. Tosin pienemmässä määrin. Eli lajien välillä vallitsisi tasapaino. Eli ruuan määrä, sääolot ja muut muuttujat määräisi ihmispopulaationkin koon.
Anonyymi 28.2. klo 14:04
kaikella kunnioituksella toisin ajattelijita kohtaan, en oikein tajua mitä järkeä on huolehtia jostain sperman laadusta kun tuntuisi jokseenkin parhaalta ettei me lisäännyttäis enää ollenkaan... hyvästi julma ihmiskunta.
skeptinen 28.2. klo 15:32
Tässäkin asiassa vaaka voi valahtaa liikaa toiselle puolelle, liika ekologisuus saa vallan.
Huolestuttavaa, että tämä linkolalainen eko-nihilismi, "ihminen saa kuolla pois", -ajattelu tuntuu leviävän kulotaudin lailla. Luonto nostetaan epäjumalaksi, ihmisen yläpuolelle. Ennen sitä vastustettiin jyrkästi, nyt sitä pahimmillaan toivotaan! EI, itse kieltäydyn siitä jyrkästi.
Efofasismi on yhtä lailla ohjelmoitu mielentila kuin nykyinen liika tuhlaavaisuuskin. Kumpikin on tuhoisaa.
En kiellä etteikö luonnon näkyvä saastuminen olisi tosiasia, mutta mistä tavan kansalainen tietää, mikä meille selitetty on totta ja mikä propagandaa? On naiivia luulla että tieteellinen tieto (tai sellaisena mainostettu) on aina puolueetonta, sen takana on aina politiikkaa, arvoja.
Esim. näkyvän saastumisen todentaminen arkipäivän tasolla onnistuu nopeasti, mutta kaikkia mahdollisia "näkymättömiä" myrkkyjä ja niiden vaikutuksia ei tavan kansalainen voi itse todentaa, ne vaan sanotaan meille. Suurin osa nykyisistä mainostetuista myrkyistä ja niiden vaikutuksista on täysin uskon asia, pienen ihmisen on joko uskottava tai sitten ei. Samoin on kasvihuoneilmiön laita. Toiset ovat sen puolella, toiset tutkijat sanovat että itseasiassa uusi jääkausi on nurkan takana. Ketä uskoa?
Vielä vaikeampi kysymys: se vaihtoehto mitä meille tarjotaan ekologiseksi vaihtoehdoksi? Kuka nuo vaihtoehdot sanelee, hyvä tahtoko? Epämääräisiä visioita, jotka meidän pitäisi allekirjoittaa etukäteen tietämättä tarkemmin itseasiassa mihin lupaudumme?
Esim. maapallon "kantokyky" ihmisten suhteen on erittäin konkreettinen asia, miten näemme itsemme täällä ja millaiseksi elämä tehdään.
Joku sanoo että 2 miljardia ihmistä on "sallittu määrä" (kaikuja totalitaarisesta ajattelusta), toiset tutkimukset sanovat, että maapallo voisi elättää jopa 35 miljardia ihmistä, jos vain maankäyttö olisi järkevää ja tasapuolista. Ketä meidän pitäisi tässä uskoa?
Ihmisen katoaminen maapallolta kuulostaa sopivan dramaattiselta ratkaisulta tasan niin kauan, kunnes on itse lapsineen terminointijonossa, "ei-säilytettävänä materiaalina". Vasta-argumentteja ei kuunnella, sillä "luonnon tasapaino" vaatii vähentämistä, se on luonnonmukaista, vain luonnon parhaaksi.
Ei luonnolla ole mitään mystista "tahtoa" poistaa ihmistä, se on silkkaa panteismia. Ihminen itse poistaa toisia ihmisiä ja käyttää luontoa vain tekosyynä.
Jos tämä kuulostaa liian dramaattiselta, sitä voi miettiä kirotessaan tahoja, jotka kieltävät lääkkeet populaa niittäviin tauteihin. Kehitysmaiden ihmiset luultavasti kiroavatkin. Länsimainen ihminen voi tuhista "se on luonnon keino poistaa liikapopulaatiota", sen sijaan että miettisi että kenties on muitakin syitä, vaikka vallankäyttö. Vastuuta kukaan ei ota.
Tämäkin spermanlaatu-topikki: tavan kansalainen ei voi todentaa juuri mitenkään sen paikkansapitävyyttä, saatika mikä on "normi" tässä asiassa. Onko sellaista, normia lapsensaamisessa?
Jos fakta on, että ihminen on hedelmällisin n. 20-vuoden ikäisenä, voisiko olla, että siittiöiden määrä vähenee siitä iän kasvaessa? Ei ole mitään tietoa, miten näitä tuloksia on mitattu, on vain ylhäisten sana että näin tapahtuu, ja syynä ovat väärät elämänarvot. Lapsettomuuden todentaminen empiirisesti yli 35-vuotiaiden ikisinkkujen parissa ei kelpaa todisteeksi, sillä siinä iässä ihmisen hedelmällisyys ei koskaan enää ole ollut parhaimmillaan.
Luonto ei ole jumala. Mitä tapahtui ihmisen järjelle ja tahdolle omaan olemassaoloonsa? Haluun taistella alistumisen sijaan, etsiä ratkaisuja paremman elämän aikaansaamiseksi? Näitä uusia eko"totuuksia" on katseltava erityisen kriittisesti, ei hyväksyä mukisematta sellaisenaan.
Anonyymi 28.2. klo 18:55
Ilmaston lämpeneminen (olkoon syynä sitten ihmiset tai luonnolliset tekijät) on tietysti eräs syy. Kivesten lämpeneminen (erityisesti kun miehet pitävät kireitä farkkuja), on jenkkien EPAN tutkimusten mukaan eräs syy. EPA myös väittää, että munuaiskivet lisääntyvät elimistön kuivumisen (ilmaston lämpeneminen!) myötä. Mielestäni siihen vaikuttaa enemmän ruokavalio (kärjistetysti: jos syöt esim. raparperia, siinä oleva oksaalihappo kalsiumsuolojen kanssa aiheuttaa saostumien muodostumista).
EPA on siis USA:n ympäristöviranomainen.
Sperman huonontumiseen vaikuttaa (mielestäni) se, että ihmisen orgaaninen evoluutio on (jo aikaa sitten) pysähtynyt: roska dna, jota on paljon enemmän kuin geeneja tai geeniryhmiä, alleeleja, on jo aikojen saatossa saanut aikaan edullisimmat geenimuunnokset. Se ei enää ole "käytettävissä" kuten tuhansia vuosia sitten.
Myös ihmiskunnan älyllinen kehitys on pysähtynyt: useat tutkimukset eri yliopistoissa (mm. Norjassa) osoittavat tämän. Niinpä esim. "einsteinien" syntyminen on yhä epätodennäköisempää kuin esim. satoja vuosia sitten.
Anonyymi 28.2. klo 20:24
USA:n ympäristöviranomainen kommentoimassa sperman laadun (oletettua) huonontumista, läpinäkyvää.
Jos ympäristön lämpötila kerran vaikuttaa sperman laatuun, pitäisi päiväntasaajalla asuvien olla jo kuolleita hedelmättömyyteen, esikimoiden taas olla lisääntymiskykyisintä kansaa? On syy miksi kivekset ovat erillään kehosta.
En usko myöskään tutkimuksiin ihmisten älykkyyden laskemisesta. Kaikenlaiset teoriat siitä ovat suhteellisia ja spekulointia, koska luotettavaa tietoa kansan älykkyydestä historian lehdiltä ei saa, on vain poikkeuksellisten yksilöiden muistiinpanoja. Yleisluonteisia neroja ei nykypäivänä havaitakaan, koska kaikki tiede, viisaus ja tieto on niin erikoistunutta ja hajaantunutta, että kukaan ei voi hallita kaikkea.
Anonyymi 28.2. klo 20:59
EPA:n tutkimukset eivät minuakaan vaikuta, vaikka niistä kerroin. Kuitenkin, on otettava huomioon, että kuumassa ilmanalassa harvemmin käytetään kireitä farkkuja. Olen nähnyt eurooppalaisiakin tutkimuksia (valitettavasti en pannut linkkiä muistiin), joissa ainakin varoitetaan miehiä kireiden housujen (ja siitä seuraavasta normaalista lämpötilasta noususta) käytöstä sperman laadun heikkenemisen pelosta. Korjaan sikäli, että useimmat tutkimukset kertoivat älyllisen kehityksen PYSÄHTYMISESTÄ ja vain osa ehdotti taantumista.
Tämä vaikuttaa todelta, sillä "kaikkien aikojen etevin tiedemies" , Aristoteles, eli jo antiikin aikana. Antiikin Kreikassa kehitettiin myös atomiteoria (Demokritos), mutta kokeellista työtä ei voitu tehdä (teorian todentamiseksi) yksinkertaisesti siksi, että fasiliteetit (instrumentit) puuttuivat.
Orgaaninen (fyysinen) kehitys on pysähtynyt jo kauan sitten (hyviin tuloksiin päästään vain dopingin myötä).
skeptinen 4.3. klo 04:51
Kenties fyysisesti ihmisellä on rajoitteensa, ja lisäansioiden hakeminen on vain dopingin ansiota, mutta älykkyyden mittaamisen puolueettomuuteen en usko.
Länsimaissa -kehitysmaissa puhumattakaan- ei varmasti kasvateta tulevaisuuden neroja, koska ajatellaan heidän pulpahtavan esiin itsestään, kuin luonnonoikkuina. Valitettavasti lahjakkaat yksilöt eivät erottaudu joukosta ellei heitä erikseen rohkaista nousemaan ja kasvamaan monipäisestä joukosta. Nykyinen länsimainen koulusysteemi ei ole sellainen kuin antiikin Kreikan eliitin demokratioissa. Varsinkin kehitysmaista on melkein mahdoton nousta yleiseen tietoisuuteen vaikka olisi miten älykäs tahansa. Taistelu elämisestä vie voiton älyllisistä dilemmoista.
Mattimyöhänen 18.3. klo 15:31
Joo, kyllä ihmisen muokkaama luonto itse säätelee milloin siittäminen loppuu. Mutta toisaalta silloinhan saavutetaan sukupuolinen tasa-arvo. Lisääntymisestä ei tarvitse eikä voi enää päättää kumpikaan sukupuoli. Olemme menossa siis hyvään suuntaan ja vauhdilla. Tasa-arvo on korkein arvo, vaikka ihmiskunta loppuisikin.
Anonyymi 18.3. klo 22:57
Ettei nyt kuitenkin olisi niin että kehitysmaissa tällä hetkellä palloa tuhotaan jyrkintä tahtia. Poltetaan fossiilisia polttoaineita isolla kädellä, dumpataan roskat ja romut luontoon ja käytetään vanhaa epätaloudellista tekniikkaa.
Jalmari 28.3. klo 12:51
Ihmiskunnan sukupuutto on ainoa ekoteko, johon osallistun mielelläni. Enkä suinkaan minkään "rakkaan" maapallon takia.
Anonyymi 28.4. klo 11:43
Repesin.
Anonyymi 11.10. klo 17:25
Lineaariset mallit ovat aina vaarallisia ja lineaaristen mallien perusteella ennustaminen ei koskaan osu kohdalleen. Kuuluisa esimerkki lineaarisen mallin huonosta ennustavuudesta oli 1890-luvun New Yorkin kaupunginisien huoli siitä, että jos hevosliikenne New Yorkissa lisääntyy yhtä paljon seuraavien 30 vuoden aikana kuin se oli lisääntynyt edellisen 30 vuoden aikana, hevosenpaskaa on kaduilla räystäisiin saakka.
Mutta ymmärrän kyllä lineaaristen mallien kiehtovuuden silloin, kun matemaattinen ymmärrys ei muuhun riitä.
lojqmllbbe 18.4. klo 22:49
jQ5NpT rzczepdragvp, [url=http://sngmjquvtlxt.com/]sngmjquvtlxt[/url], [link=http://lzsktvvqpafo.com/]lzsktvvqpafo[/link], http://cllryjkyzkyp.com/
