TYHJIÖSSÄ

Rallipökkyrää se pitelee hiukan täälläkin, vaikken voikaan kuvitella sitä euforiaa, mitä kolme ja puoli päivää suoraa lähetystä aiheutta ja mitä arkikrapulaa siitä sitten tulee parannettavaksi. Tai itse asiassa voin :)

Täällä foorumilla hengaillessa tosin tulee hauskasti sellainen oivallus, että eihän tässä mikään loppunutkaan, hienoja kuvia voi katsella ja naureskella, ja miettiä, miten mahtavat kabineteissa edetä keskustelut rallipaikkakunnan valinnasta. Hupaisaa, miten vielä muutama viikko sitten koko kysymys ei olisi kiinnostanut minua pätkääkään. Ei silti, en ollenkaan epäile, etteikö Kuisman Päivin tiimi hoitaisi homman kotiin aivan ammattimaisesti, mutta kyllä jyväskyläläisillä on historiallinen fiilis-etu puolellaan, siitä ei pääse mihinkään.

Nyt ralliradiohärdellin ensi kertaa kokeneena ymmärrän, mistä se Miettinen joka vuosi aina vouhaantuu. :)

Itsellänikin Neste Ralli tuntuu olevan vuoden kohokohta, johon valmistautuminen aloitetaan jo puoli vuotta ennen H-hetkeä vilkuilemalla Neste Rallin sivustoja. Ralliviikolla turisteja alkaa olemaan jo reippaasti ja liikenne vilkastuu. Rallitunnelmaan alkaa pääsemään, kun tallit tuovat kalustojaan paikan päälle ja ihmiset alkavat puhumaan muitakin kieliä kuin suomea.

Kuin hujauksessa ralliviikonloppu oli ohitse. Maanantaiaamuna nukuttiinkin pitkään, univelkaa oli tullut reippaasti. Paljon kerkisi viikonlopun aikana Keski-Suomen sorateillä tapahtumaan. Vieläkin rallipassi on ranteessa, pitäisiköhän sekin jo irroittaa...

Muillekin tokkuraisille onnea, toivottavasti heräätte arkeen :). Vuoden päästä taas uudestaan.

Kopion kommenttini toisesta topicista, kirjoitin sen joskus ti-ke yönä :) marko

Eroahdistus hellittää pikkuhiljaa, tai ei sittenkään. Olihan mukavaa tehdä töitä (ei se työnteolta edes tuntunut) upean ammattilaisköörin kanssa. Kiitos siitä, kaikille asianosaisille. Kun paviljongin studiosta katkaistiin virta, lähes kaikki suuntasivat kohti Radio Keski-Suomen toimitusta ja sen kuuluisaa saunaosastoa. Siellä varmaan oli hauskaa, mutta itselläni oli niin kova koti-ikävä että tällä kertaa saunomiset jäi...
Niinpä lähdin Jyväskylästä ajelemaan vuokra-autolla kohti Helsinkiä, mukana tällä kertaa radion urheilutoimituksen päällikkö, iso mies kooltaankin, Arto Teronen sekä samaisen toimituksen rallispesialisti Jouko Vuolle, siinä tuli käytyä ralli läpi, viimeisimmät sisäpiiritiedot sekä muutaman ajatuksen uhrasimme myös yleisurheilun mm-kisoille. Päällikön toiveista huolimatta emme pysähtyneet matkalla kertaakaan vaan kiiruhdimme pitkässä jonossa kohti kotia.

Nyt olen ensimmäistä yötä tekemässä yöradiota, anteeksi kuulijat, en ole vielä oikein läsnä, eikä sitä tilannetta paranna yhtään se että kooste Neste Rallista tulee telkkarista. Ehkäpä jo parin kuukauden päästä tulee päivä jolloin en ajattele rallia yhtään, tai sitten ei.

Jyväskylä vai Lahti?

Kuten muutamaan otteeseen ralliradiossa mielipiteemme lausuimme, uskon että ralli säilyy Jyväskylässä. Keskisuomalaisen urheilutoimituksen Ari Mäntylä sai ainakin minut omilla perusteluillaan vakuuttuneeksi että ralli säilyy siellä missä se on syntynytkin. Ja vaikka ralli siirrettäisiin Lahteen uskon että ralliradiotiimi, ainakin osittain, hoitaa hommia myös siellä, on se vaan niin spesiaalia hommaa että tuottajamme Arvo Vuorelan kaltaista kokemusta siinä tarvitaan, ei sitä hetkessä kasaan kyhätä vaikka muuten radiokokemusta ja ammattitaitoa oliskikin, on se säätäjä tuo Arvo :)

Ehkä minun pitäisi keskittyä nyt tähän yöradion tekemiseen, pidetään rallifiilistä yllä tällä foorumilla, jooko?

Marko

Itselle ei kerinnyt tänävuonna tyhjiöö tulla, mut tuttu on tunne toisesta suunnasta. Pariin otteeseen formuloita katsomassa käyneenä olen molemmilla kerroilla törmännyt kyseiseen tunteeseen.

Ensin suunnitellaan pitkään lähtöä, minne ja miten. Sit rupee toteuttaa ja odottelee pääsyä. Paikanpäällä aikaiset herätykset, rata-alueelle pääsy, pitkä päivä helteisessä auringon paisteessa. Mut pakokaasun tuoksu, vauhdin hurmaa, äänet ja tunnelma, se huumaa juovuttavasti. Kuitenkin se on loppu ennenkuin huomaakaan ja sitä jää janoamaan lisää.

Takaisin tultua sitä fiilistä ei osaa sanoiksi pukea, eikä muut tajua kuin ne jotka on kokenut saman. Joka kerta TVstä katsoessa kroppa muistuttaa paikanpäällä katsomisen muistikuvan ja herättää tyydyttämättömän janon palata takas uudestaan ja uudestaan.

Sitä tyhjiötä ei voita, sen kanssa vain on opittava elämään.