1809 - syntyikö Suomi?

Napoleonin sotien seurauksena Ruotsin valtakunta hajosi ja Suomi yhdistettiin Venäjään. Mitä entisessä Itä-Ruotsissa tapahtui, kun Aleksanteri I antoi alueelle poikkeuksellisen suuren itsemääräämisoikeuden? Miten Suomi rakennettiin? Milloin Suomi oikein syntyi? Näitä pohditaan Mia Pajun käsikirjoittamassa ja ohjaamassa dokumentissa, jossa vuoden 1809 tapahtumien taustat ja motiivit esitetään dramatisoiduissa kohtauksissa. Napoleonia näyttelee Jouko Klemettilä. Aleksanteri I:n roolin tekee Antti Luusuaniemi, ja piispa Jakob Tengströminä nähdään Sulevi Peltola.

Napoleon ja Aleksanteri I olivat suunnitelmissaan jakaneet Euroopan kahteen osaan: itäiseen ja läntiseen keisarikuntaan. Napoleon käytännössä pakotti Aleksanteri I hyökkäämään Suomeen. Venäjän päätavoitteet olivat tuolloin Mustallamerellä, mutta Suomenlahden herruus oli toki Venäjälle strategisesti tärkeä päämäärä. Ruotsin 1700-luvulla aloittamissa hyökkäyssodissa oli nähty, että Ruotsi saattoi yrittää päästä Pietariin Viaporista käsin.

Venäjä aloitti sotatoimet Ruotsin vastaisella rajalla helmikuussa 1808 ilman sodanjulistusta. Sota oli aikakauden muihin sotiin verrattuna vain pientä kahakkaa. Talonpojat Pohjanmaalla ja Savossa osallistuivat taisteluihin samaan aikaan, kun eliitti oli jo alistunut Venäjän valloitettavaksi, koska se ei uskonut, että Ruotsi panostaisi Suomen puolustukseen. Suomen uudesta asemasta neuvoteltiin heti sodan alettua. Piispa Jakob Tengström solmi välittömästi luottamukselliset suhteet Pietariin ja Aleksanteri I:een. Aikalaisten pilkkaamasta Tengströmistä tuli autonomian alun merkittävin poliitikko, joka vaikutti keskeisesti kaikkiin suuriin ratkaisuihin 1808 - 1809. Tengströmin johtama ryhmä sai tehtäväksi Suomen kotimaisen hallituksen ja ylimmän hallinnon suunnittelun.

Suomi oli pieni pelinappula Napoleonin ja Aleksanterin suunnitelmissa, mutta Suomen päätyminen Venäjän imperiumiin käynnisti merkittäviä muutoksia, joista on tullut olennainen osa kansanvaltaista Suomea. 1860-luvulla päätöksenteko siirtyi kuntiin, jotka alkoivat vastata itse omien asioidensa hoidosta. Vähitellen syntyi myös Suomen kansantalous, jonka varassa Suomen valtio pääsi kehittymään. Moderni Suomi rakennettiin viidessäkymmenessä vuodessa.

Venäjä antoi Suomelle yli sadan vuoden rauhan, jonka aikana suomalaiset loivat vapaasti oman hallintonsa ja kulttuurinsa. Suuriruhtinaskunnan asukkaiden ei tarvinnut muuttua venäläisiksi - siitä pitivät huolen suomalaiset poliitikot, jotka määrätietoisesti rakensivat suomalaista identiteettiä heti autonomian alusta alkaen. Etnisillä ja kielellisellä kansallisuusaatteilla ei tuolloin ollut vielä sijaa. Niiden aika tuli vasta myöhemmin 1800-luvulla.