Anna (12)

Elokuva Anna pohjautuu Jörn Donnerin omaan alkuperäisideaan, josta hän teki käsikirjoituksen yhdessä Eija-Elina Bergholmin kanssa. Anna Kiven nimiosaan Donner kiinnitti maineikkaan ruotsalaisen näyttelijättären Harriet Anderssonin, joka on näytellyt useissa Donnerin elokuvissa.

Annasta tehtiin sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen versio. Kino Suomessa näytettävässä suomenkielisessä versiossa Anderssonin repliikit puhuu näyttelijä Liisamaija Laaksonen – hänkin Donnerin vakionäyttelijä. Toisessa miespääroolissa alkoholisoituneena entisenä kansanedustajana Kalle Koivuna nähdään Tapio Rautavaara, joka näyttelee tässä elokuvassa viimeistä kertaa valkokankaalla. Toisessa naispääroolissa Annan kotiapulaisen Helenan roolin näyttelee Teatterikoulusta rekrytoitu ensikertalainen Marja Packalén.

Elokuva kertoo keski-ikäisestä, eronneesta nukutuslääkäristä Anna Kivestä, joka elokuvan alussa väittelee tohtoriksi aiheenaan synnytysanestesiaan liittyvät ongelmat. Kolme vuotta kestänyt väitöskirjan kirjoittaminen on täyttänyt niin tarkkaan hänen elämäänsä, että hän on melkeinpä huomaamattaan erakoitunut. Avioliitostaan Annalla on pieni tytär Liisa, jota hoitaa kotiapulainen Helena. Annan kesämökin naapurissa saaristossa majailee Kalle Koivu, entinen kansandemokraattinen politiikassa katkeroitunut kansanedustaja, joka halailee pulloa ja pitää pitkiä palopuheita yksinään. Hän juopottelee ja sammuu kesken illan. Kallen poika Veikko (Pertti Melasniemi) tuntee vetoa Helenaan, mutta tyttö torjuu ärhäkästi pojan lähentely-yritykset. Kustavissa kuvatut mökkijaksot filmattiin täysin luonnonvalossa.

Annan kuvaajalle Heikki Katajistolle myönnettiin Jussi-palkinto elokuvan kuvauksesta. Lokakuussa 1970 ensi-iltansa saanut elokuva valittiin Peter Cowien toimittamassa International Film Guide 1972 -oppaassa vuoden kymmenen parhaan elokuvan joukkoon.