Elävä arkisto: Rockvideoista valistaen

TV-arkiston Rockstop-videoraati vyöryttää kavalkadin ysäripoppia ja videoita. 1980-luvun lopun television kevyen musiikin ohjelmia suvereenisti hallinnut Rockstop oli tuotannossa vuosien 1987 ja 1992 välisenä aikana. Sen juontaja Heli Nevakare uurasti hiki stetsonissa kooten ohjelmaan suuren määrän maailman pop-musiikin tekijöiden tähdistön haastatteluja.

Entisajan televisiossa ennen konseptiohjelmien tuloa oli sallittua tehdä ohjelmia, joiden muoto oli polveileva ja vapaasti assosioivalle kriittisyydelle oli tilaa. Nykytelevision formaattiohjelmien virtaan verrattuna Rockstopin humoristinen ja rento ote onkin virkistävää katsottavaa. Rockstop pyrki journalismissaan aktiivisesti eroon suomirockin Helsinki–Tampere-keskeisyydestä ja esitteli myös marginaalisempaa tuotantoa.

TV-arkiston ohjelmassa Rockstopin kuvalevyraati avaa ikkunan kotimaiseen 1990-luvun alun popmusiikkiin ja videotuotantoihin. Raadissa muusikko-tuottaja Ile Kallio, teatteriohjaaja Eija-Elina Bergholm, esitys- ja showtekniikan ammattilainen Matti Sarapaltio ja Ne Luumäet -yhtyeen kitaristi Heko Luumäki ja arvostelevat musiikkivideoita ja opastavat havainnoimaan videoiden ulottuvuuksia - kieli poskessa. Raati antaa pisteitä miinus viidestä plus viiteen ja kellottaa sekuntikellolla kyllästymisaikansa. Arvioitavana videoina on Ressu Redfordin Kato mitä sä teit, Waltarin raskaampaa rockia edustava Good God, venäläisen Gruppa Djunan Lemon, Moon-yhtyeen video There´s no Magic, Ne Luumäet -yhtyeen Onnellinen perhe ja Nikke T:n Muistomyymälä. Välipalana mm, hiljennytään runouden pariin, kun Europe-yhtyeen Joey Tempest lausuu Edith Södergranin runon Månens hemlighet.

Ohjelman raatiosuuden päätyttyä esitetään vielä kansainvälisiä popvideoita ja kuullaan mm. Stingille ja Rushille töitä tehneen Stephen W. Taylorin mielipiteitä suomalaisesta popmusiikista. Phil Collinsin jälkeen puheenvuoron saa tuottajaguru Bruce Swedien, joka kertoo mm. Michael Jacksonin Thriller-levyn tekemisestä.