Elävä arkisto: Saamelaisten Lappi

Euroopan unionin alueen ainoat alkuperäiskansat eli saamelaiset ovat joutuneet Suomessa kokemaan monenlaisia vaiheita. Alkuperäisväestö, jonka pääelinkeino on ollut poronhoito jo vuosisatoja, on joutunut väistymään suomalaisväestön tieltä. Vanhentuneet käsitykset saamelaisten sukulaisuudesta mongolikansojen kanssa ovat edesauttaneet syrjintää ja eristämistä, ja sittemmin valtaväestöön sulauttamispyrkimyksiä.

Toisen maailmansodan jälkeen saamelaiset aktivoituivat ja pakkomuutot ja muut sulauttamistoimet saatiin hitaasti loppumaan. Saamen kieltä alettiin opettaa pohjoisissa peruskouluissa 1970-luvulla. Vuonna 1973 Suomeen perustettu Saamelaisvaltuuskunta oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten poliittinen elin.

Nykyisin saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja asema alkuperäiskansana on kirjattu Suomen perustuslakiin. Saamelaisalue kattaa Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän Vuotson paliskunnan alueen. Itsehallintoa valvoo vuonna 1996 Saamelaisvaltuuskunnan työn jatkajaksi perustettu Saamelaiskäräjät. Saamen kieli sai virallisen aseman Suomessa vuonna 1992.

Arkisto-ohjelmissa tutustutaan Norjan paimentolaissaamelaisten vuotuiseen vaellukseen, sekä Suomen inarinsaamelaisiin ja Oula Aikioon, joka oli saamelaiselinkeinojen kovaääninen puolustaja ja aktivisti. Oulan poika Pekka Aikio toimi Saamelaiskäräjien puheenjohtajana vuosina 1996-2008.

Arktinen raportti –sarjan jakso Pohjoiseen, pohjoiseen (1972) kertoo Norjan paimentolaissaamelaisten vuotuisesta vaelluksesta. Lapinkylän juta perheineen ja poroineen matkaa 350 kilometriä Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Värikylläisen dokumentin on tuottanut Juhani Lihtonen. Ohjelmassa Poromies Oula Aikio (1974) saamelainen vaikuttaja kertoo mielipiteitään menneistä ja tulevista, saamelaisten luontaiselinkeinojen ja poronhoidon mahdollisuuksista Lapissa. Saamelaiskulttuurista kertova Inarinmaa (1982) on ensimmäinen inarinsaamen kielellä tehty televisio-ohjelma, jonka alkukielinen nimi kuuluu siis näin: Aanaar eennam. Dokumentissa Inarinjärven ympäryskylien asukkaat kertovat elinkeinoistaan ja elämästään.

Marko Gustafssonin arkistovieraina Märät säpikkäät Suvi West ja Kirste Aikio kommentoivat arkisto-ohjelmien antamaa kuvaa saamelaisten elämästä.