Elävä arkisto: Suomalainen lentomatkailu 90 vuotta

Julkaistu torstaina 03.10.2013 1 kommenttia 54 suositusta

Lentoyhtiö Aero Oy aloitti ulkomaanlennot Helsingistä Tallinnaan jo 1920-luvulla; sotien jälkeen lennettiin jo pyramideille saakka.

tiistai 29.10. klo 21.50

Suomen ensimmäinen lentoyhtiö Aero Oy (sittemmin Finnair) perustettiin 1.11.1923 ja seuraavan vuoden keväällä lennettiin ensimmäinen lento Tallinnaan. Aluksi yhtiö liikennöi ainoastaan Tallinnan ja Tukholman reiteillä. Koneet olivat vesilentokoneita, joiden lähtö- ja laskeutumispaikka oli Katajanokalla. Vuonna 1936 valmistuivat lentokentät ensin Malmille ja Turkuun, sitten muuallekin. Kotimaan lentoliikenne käynnistyi, ja ennen sotia avattiin lentoreitit myös Berliiniin ja Varsovaan.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomen valtio osti Aero Oy:n osake-enemmistön. Vuonna 1952 valmistui Helsinki-Vantaan lentokenttä, ja seuraavana vuonna yhtiö alkoi käyttää markkinoinnissa nimeä Finnair. Reittivalikoima laajeni vähitellen Kööpenhaminaan, Moskovaan, Frankfurtiin, Kölniin, Baseliin ja Geneveen.

Finnair ei ollut ainoa lentoyhtiömme: samaan aikaan Karhumäen veljesten lentokonerakennus- ja koulutustoiminta oli muuttunut säännölliseksi liikennöinniksi. Lentoyhtiö Karhumäen Veljekset Oy eli Kar-Air aloitti vuonna 1950 reittilennot Suomessa ja tilauslennot Etelä-Eurooppaan. Kar-Air teki yhteistyötä Finnairin kanssa 1960-luvulta alkaen, ja lopulta vuonna 1994 se yhdistettiin Finnairiin.

Mainoselokuvassa Tuhatjärviltä pyramiideille (1954) markkinoidaan Kar-Air-lentoyhtiön etelänmatkoja. Ohjelma kertoo yhtiön toiminnasta ja matkasta Keljon lentokentältä eksoottiseen Kairoon.

Kaksi vuotta myöhemmin valmistunut Kestävät siivet (1956) kurkistaa lentomatkailun kulissien taakse, ja näyttää, miten lentoturvallisuudesta huolehditaan niin kentällä kuin koneessakin.

Ennen lentoonlähtöä (1963) kertoo Suomen siirtymisestä suihkukonekauteen. Finnair osti ensimmäisen suihkukoneensa Sud SE-210 Caravellen vuonna 1961. Ohjelmassa seurataan valmisteluja Seutulan lentoasemalla ennen Caravellen lähtöä Hampuriin.

Lentomatkailu toi uusia unelma-ammatteja, joista lentoemännän työ on säilynyt nuorten tyttöjen haaveammattina. Ohjelma Robottinako unelma-ammatissa? (1964) kertoo lentoemännän työstä. Pääosassa on lentoemäntä Brita Pousár, jolla on aikaa käydä myös patonkiostoksilla ja tutustua pariisilaisiin muotiliikkeisiin.

Lisää Elävässä arkistossa:

Ilmassa turvallisesti

Lisätietoa ohjelmasta

Tuhatjärviltä pyramiideille 15’29
(1954) Ohjaus: Aimo Jäderholm. Käsikirjoitus Uuno Karhumäki ja Reino Palmroth. Selostaja: Reino Palmroth. Tilaaja: Karhumäki-Airways. Tuotanto: Suomi-Filmi Oy.
Kestävät siivet 16’10
(1956) Ohjaus: Bertel Holmström. Kuvaus: Kauno Laine. Selostus: Perttyli Virkki. Tuotanto Oy Suomen Filmiteollisuus.
Ennen lentoonlähtöä 20’00
(1963) Suunnittelu ja tuotanto: Suomen Television työryhmien esimiesten kurssityö. Selostus Heikki Kahila. Kuvaussuunnittelu Teuvo Suominen. Tuotanto Suomen Televisio, Koulutusosasto.
Robottinako unelma-ammatissa? 18’08
(1964) Kuvaus: Esko Korhonen. Leikkaus: Sara Nummiala. Musiikki: Jörgen Petersen. Käsikirjoitus: Ritva Oksanen ja Carl Mesterton. Ohjaus: Carl Mesterton. Pääosassa: Brita Pousár.

Löydä lisää:

matkailu, turismi, Heikki Kahila, Ritva Oksanen, Finnair, ilmailu, Aimo Jäderholm, Reino Palmroth

Suosittele54 Suosittelee

Lähetä linkki

Kommentit

Atro Niiniluoto

Ensimmäisessä ohjelmassa oli historiasta tuttuja paikkoja, kuten Golgata. Toinen ohjelma todisti, miten lentämiseen liittyy valtavasti työtä. Kolmannessa ohjelmassa Kahilan Heikki sai kuulla paljon faktoja, joita vain lentoammattilaiset tuntevat. Neljännessä ohjelmassa näytettiin, ettei lentoemännän homma ole ruusuilla tanssia, sillä pitää huolehtia sekä matkustajista että itsestään.

KESKIVIIKKONA 30.10.2013