Elävä arkisto: Turistien Lappi
Julkaistu perjantaina 25.10.2013 1 kommenttia 44 suositusta
Lapin eksotiikka on aina ollut hyvä myyntivaltti turismille: samalla kun saamelaisväestöä pakkosulautettiin suomalaisväestöön sotien jälkeen, markkinoitiin Lapin erämaaluontoa yhtä eksoottisena niin kotimaanmatkaajille kuin kauempaa tulevillekin. Sotien jälkeen tehdyissä mainoselokuvissa markkinoidaan vain tuntureita, ei ahtaalle ajetun alkuperäiskansan kulttuuria.
Vuoden 1949 mainoselokuvassa Aurinko paistaa Pallaksella todetaan, että paras lääke kevätväsymykseen on Pallastunturin puhdas ilma. Näkymät Himmelriikin ja Taivaskeron huipulta saavat ihmisen tuntemaan itsensä pikkuruiseksi. Koko eksotiikka on hiihdon, laskettelun ja maisemien varassa, ohjelmassa ei edes vilahda saamelaisia – porot saavat sentään vetää turisteja reessä.
Ohjelman loppulause kannustaa sijoittamaan säästönsä kotimaan matkailuun: ”Suomi on kyllä niin suuri maa, ja niin täynnä kaikkea hyvää, etteipä taida kannattaa ensi hätään lähteä seikkailemaan vieraille maille, ennen kuin on nauttinut oman maan mahdollisuudesta, ja se käy helposti kunhan muistat jatkuvasti pistää jotain säästölippaaseen tai Säästöpankin säästötilillesi, josta voit sen ottaa takaisin ensi lomaa järjestäessäsi.”
Reino Helismaan ja Tapsa Rautavaaran laulantaan kuvattu Laulu tunturille (1949) mainostaa Yllästunturia. Repe ja Tapsa laulavat kaksi laulua, Lähde tunturille ja Rakovalkealla, ja lauluja kuvitetaan turistiryhmän hiihtoretkellä ja rakovalkean tunnelmasta nauttimisella. Tässäkään mainosfilmissä Lapin alkuperäisasukkailla ei ole osaa eikä arpaa. Ylläksellä ei nähdä edes poroja.
1960-luvulla suhtautuminen saamelaisiin ja Lapin eksotiikkaan oli jo muuttunut: nyt Lapin noidat, poroerotukset ja värikkäät asut ovat jo lähtemätön osa Lapin matkailua. Elosalaman lyhytelokuvassa Napapiirin takana – Beyond the Arctic Circle (1964) saavutaan Ivaloon turistikoneen matkassa, mutta esitellään laskettelun ja luontoretkeilyn ohessa myös muun muassa paikallisia kouluja sekä tapoja. Paikallisväestön esittely huipentuu peräti saamelaishäihin.
Elokuvaohjaaja Seppo Huunosen (Karvat, Lampaansyöjät) mainoselokuvassa Katso Lappia (1967) Lapin taianomaisuuteen kuuluvat myös vähäpukeiset tai alastomat naiset. Tällä kertaa Lappiin matkataan viitostietä autolla Oulangan kanjonien kautta kohti Sallaa, jossa patikoidaan tunturissa. Autolla pistäydytään myös Savukoskella ja Pyhätunturilla, Ivalossa, Luostossa ja Sodankylässä. ”Lappi on täyttyvien toiveiden maa”, ohjelmassa todetaan, ja esitellään myös Joulupukki.
Marko Gustafssonin arkistovieraana on kittiläläinen yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari, joka kertoo vanhoista matkailuvideoista nykyturismin näkökulmasta.
Lisää Elävässä arkistossa:
Lisätietoa ohjelmasta
Katso Lappia (1967) Ohjaus ja käsikirjoitus Seppo Huunonen. Kuvaus Väinö Kolhonen, Olavi Tuomi. Selostus Pentti Fagerholm. Suomi-Filmi Oy.
Napapiirin takana (1964) Kuvaus Olavi Tuomi. Leikkaus Veikko Roivas. Teksti Usko Kemppi. Selostus Ville Zilliacus. Elosalama Oy.
Laulu tunturille (1949) Esiintyjät Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara. Sommittelu ja kuvaus Aimo Jäderholm. Suomi-Filmi Oy.
Aurinko paistaa Pallakselle (1949) Valmistanut Kalevi Lavola. Selostaja: Carl-Eric Creutz. Lii-filmi.
Arkistovieraana yrittäjäneuvos Päivikki Palosaari (2013) Toimittaja Marko Gustafsson.
Lähetä linkki
Katso myös...
Elävä arkisto: Saamelaisten Lappi
On olemassa kaksi Lappia: saamelaisten autioituva Lappi ja turistien eksoottinen matkailu-Lappi. Teeman arkistopaikalla tutustutaan marraskuussa molempien historiaan.
Kommentit
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
KESKIVIIKKONA 13.11.2013