Hyvästi toverit!

Hyvästi toverit! on kuusiosainen dokumenttisarja, jossa seurataan neuvostokommunismin lähtölaskentaa vuodesta 1975 vuoteen 1991. Kahdessatoista maassa kuvatussa sarjassa tunnetut ja tuntemattomat ihmiset kertovat järjestelmän hitaan rapautumisen vaiheista ja lopputuloksesta, jota eivät osanneet aavistaa politrukit, vakoojat eivätkä valtionpäät.

Osa 1. Voitto (1975–1979) Vuonna 1975 Neuvostoliitto on voimainsa tunnossa: ETYK-sopimuksella Moskovan valta-asema Itä-Euroopassa on virallisesti tunnustettu, ja kilpaileva supervalta on Vietnamin sodan ja Watergaten jälkeisessä alhossa. Mutta ETYK on myös synnyttänyt ryhmittymiä, jotka haastavat valtion: Charta 77 ja Moskova-Helsinki-ryhmä vaativat sopimuksen mukaisia ihmisoikeuksia. Rockin, farmarihousujen ja länsimedian vaikutuspiiriin joutunut sosialistinen nuoriso haaveilee vapaudesta.

Osa 2. Sota (1980–1984) Supervalta alkaa rakoilla reunoiltaan. Paavi Johannes Paavali II:n vierailu Puolaan antaa sysäyksen Gdanskin telakan lakoille ja Solidaarisuus-liikkeelle, Afganistanin sodasta tulee sotilaallinen ja taloudellinen katastrofi, ja länsimaat boikotoivat Moskovan olympialaisia. Kylmä sota kuumenee äärimmilleen, ja neuvostojohto on heikossa kunnossa: muutaman kuukauden sisällä kuolee kaksi pääsihteeriä, Brežnev ja hänen seuraajansa Andropov. Itäblokin maissa valtaeliitti on menettänyt tuntumansa kansan mielialaan samalla, kun velkaantuminen ja pysähtynyt talouskasvu herättävät tyytymättömyyttä.

Osa 3. Toivo (1985– 987) Kun Mihail Gorbatšov astuu valtaan vuonna 1985, hänen ensi toimensa herättävät toivoa niin Neuvostoliitossa kuin ulkomaillakin. Gorbatšovin esikuvana on Unkari, joka kerran oli jo päässyt hyvään alkuun talouden ja yhteiskunnan vapauttamisessa. Mutta Tšernobylin katastrofi näyttää myös Neuvostoliiton johdolle, millaisessa kunnossa maa oikeasti on. Gorbatšov puhuu puoluekokoukselle glasnostista ja perestroikasta eli avoimuudesta ja talousuudistuksista, joiden on määrä nostaa suurvalta uuteen nousuun.

Osa 4. Herääminen (1988) Glasnost ja perestroika alkavat vaikuttaa: kaikkialla Neuvostoliitossa perustetaan uusia lehtiä, ja uudet avoimuuden tuulet puhaltavat. Samalla talouden vaikeudet pahenevat, ja eräissä maakunnissa etniset konfliktit kärjistyvät. Satelliittivaltioissa tyytymättömyys pahenee, etenkin niissä jotka eivät seuraa Gorbatšovin uudistuksia.

Osa 5. Kapina (1989) Yksi vuosi muuttaa paljon. Neuvostoliitossa, Puolassa ja Unkarissa otetaan ensiaskeleita kohti demokratiaa järjestämällä osittain vapaita vaaleja, mutta Itä-Saksassa, Tšekkoslovakiassa, Bulgariassa ja Romaniassa vanhat johtajat takertuvat vallan kahvaan. Lopulta heidät heitetään ulos, kun syksyllä 1989 rauhanomaisten mielenosoittajien aalto ja kaikkien aikojen suurin (lähes) veretön vallankumous pyyhkii yli Itä-Euroopan.

Osa 6. Romahdus (1990–1991) Supervalta on päästänyt siirtomaansa vapaiksi, mutta mellakat eivät pysähdy Neuvostoliiton rajalle. Lännessä uudistaja Gorbatšovia juhlitaan, mutta kotimaassa vaikeudet yltyvät hallitsemattomiksi. Vanha vastustaja Boris Jeltsin astuu uudestaan näyttämölle ja elokuun 1991 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen hän ottaa maan johtoonsa. Gorbatšovin tehtäväksi jää julistaa Neuvostoliitto lakkautetuksi joulukuussa 1991.