Kuollut saapuessaan (12)

Rudolph Matén ohjaama D.O.A. eli Kuollut saapuessaan (1950) on tehokas film noir -klassikko, joka alkaa nimenä mukaisesti. Frank Bigelow (Edmond O’Brien) on julkinen notaari, joka on elänyt tavallista elämää kotikaupungissaan Banningissa. Elokuvan alussa hän astelee Los Angelesin poliisiasemalle tekemään ilmoitusta itseensä kohdistuneesta murhasta. Omituista kyllä, ilmoitusta vastaanottava poliisi tuntuu tietävän, kuka Bigelow on. Rikostutkijat kokoontuvat kuuntelemaan uupuneen ja voimattoman Bigelowin kertomusta, jossa hän käy läpi murhaansa liittyviä tapahtumia.

Bigelow on lähtenyt viikon lomalle San Franciscoon. Eräänä iltana hän juo erikoiselta maistuvan drinkin paikallisessa jazzbaarissa. Tämän jälkeen hän tuntee vointinsa kummalliseksi. Aamulla mies hakeutuu lääkäriin, jossa varmistuu karmiva diagnoosi. Bigelow on myrkytetty radioaktiivisella myrkyllä. Hän saa vain muutaman päivän elinaikaa. Sinä aikana Bigelow aikoo selvittää, kuka hänet on murhannut ja miksi.

Elokuvan alkukohtausta on kiitelty yhdeksi elokuvahistorian nerokkaimmista avauksista. Alkutekstien aikana kamera-ajo seuraa Frank Bigelowin selkää, kun hän astelee kadulta poliisiasemalle ja etsii käsiinsä paikallisen henkirikostutkijan. Miehen kävelyrytmi yhdistettynä elokuvan alkumusiikkiin luo vaikutelman Bigelowin määrätietoisuudesta. Takaumina kerrotussa elokuvassa on poikkeuksellinen juonirakenne, joka on nostettu aikoinaan yhdeksi teoksen menestystekijäksi. Elokuvasta on tehty lukuisia uudelleenfilmatisointeja.