Metropolis

Teeman kesäsarja Kino Scifi käynnistyi lauantaina 12.6. Stanley Kubrickin maineikkaalla elokuvalla 2001: Avaruusseikkailu (1968). Tästä lähtien keskiviikkoisin esitettävää sarjaa jatkaa tieteiselokuvan toinen monumentaalinen klassikko, Fritz Langin Saksassa vuonna 1926 ohjaama Metropolis. Sen suureellisuuteen ja visioihin ei kukaan muu yltänytkään ennen kuin Kubrick jakoi kortit uusiksi avaruusseikkailullaan.

Metropolis oli valtava hanke. Se oli ensimmäinen suuren budjetin scifi-elokuva ja monien mielestä ylipäänsä ensimmäinen aito scifi-elokuva. Sen kuvaukset kestivät kuusitoista kuukautta, ja niissä käytettiin 37 383 näyttelijää ja statistia. Eugen Schüftanin luomat erikoistehosteet olivat ennennäkemättömiä, samoin Langin visiot tulevaisuuden suurkaupungista.

Metropoliksesta tuli siihen asti kallein saksalainen elokuva mutta myös valtava taloudellinen floppi, joka ajoi suuren Ufa-studion lähes konkurssiin.

Metropolis kertoo tulevaisuuden suurkaupungista, jota hallitsee pieni onnelassaan elävä yläluokka teollisuuspohatta Johann Fredersenin johdolla. Sen sijaan kaupungin maanalaisissa uumenissa työläiset uurastavat loputtomasti valtavien koneiden keskellä ja konemaisiksi itsekin muuttuneina. Työläiset alkavat palvoa kaunista ja hyveellistä Mariaa, joka ennustaa rauhanomaista muutosta. Fredersenin poika ihastuu hänkin Mariaan, kun taas pohatta itse päättää kidnapata Marian ja korvata hänet hullun tiedemiehen rakentamalla robotti-Marialla.

On harmillista, että elokuvassa, jossa kaikki on niin monumentaalista, myös Langin vaimon Thea von Harboun kirjoittaman tarinan täytyy olla lähes kolossaalisen naiivi. Langia itseään se ei ehkä haitannut, sillä hänen elokuvansa rakentuivat aina elokuvakerronnan eivätkä käsikirjoituksen varaan. Myös Metropoliksen merkitys löytyy sen kerronnallisessa voimassa, jossa leikkaus, lavasteet, kuvaus, valaistus ja tehosteet luovat häikäiseviä visioita jättäen tarinan ja henkilöhahmojen hölmöydet alleen.

Lopuksi pari sanaa elokuvan kopiosta. Ensi-illan jälkeen Metropoliksesta lyhennettiin useita eripituisia versioita. Lukuisat poisleikatut kohtaukset olivat kateissa vuosikymmenien ajan, ja vasta vuonna 2008 ne löytyivät Argentiinasta. Viime helmikuussa uuden entisöinnin raakaversio oli nähtävillä Berliinin elokuvajuhlilla. Viimeiseen asti toivottiin, että entisöinnin lopullinen versio valmistuisi jo tämän kesän scifi-sarjaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan restaurointi valmistunee vasta loppuvuodesta.

Metropoliksesta nähdään siten teknisesti paras ja täydellisin nyt saatavilla oleva versio, josta nuo Argentiinasta löydetyt kohtaukset kuitenkin vielä puuttuvat. Tv-kesto 120 minuuttia (25 kuvaa sekunnissa) vastaa noin 150 minuuttia, mikäli sama kopio esitettäisiin elokuvateattereissa Metropoliksen oletetulla alkuperäisellä 20 kuvan sekuntinopeudella.

Äänitaustana on käytetty alkuperäisen ensi-illan musiikkia uudelleen esitettynä. Restauroinnin on tehnyt sama F.W. Murnau -säätiö, joka vastaa myös tulevan ”täydellisen” version valmistumisesta.

(kirjoittanut Vesa Nykänen)