Naismatkustaja

Mieczysław Weinbergin (myös venäläisittäin Moisei Vainberg, 1919 – 1996) ooppera Naismatkustaja kertoo entisestä keskitysleirin naisvartijasta, joka sattumalta sodan jälkeen laivamatkalla huomaa erästä leirin vankia muistuttavan salaperäisen matkustajan. Auschwitzissa vartijana ollut nainen on salannut menneisyytensä aviomieheltään, mutta tuttujen kasvojen näkeminen järkyttää häntä niin, että kulissit romahtavat ja hän joutuu kohtaamaan tukahduttamansa muistot. Voiko tuntematon naismatkustaja todella olla sama ihminen, jota hän vuosia aiemmin julmasti nöyryytti? Onko ylipäänsä mahdollista tehdä enää tiliä menneisyydestä?

Oopperan nelikielinen libretto – puola, saksa, heprea, englanti – perustuu keskitysleiriltä hengissä selvinneen puolalaiskirjailija Zofia Posmyszin (s. 1923) kuunnelmaan Hytin 45 matkustaja, josta on sovitettu myös näytelmä ja Andrzej Munkin ohjaama elokuva. Libreton on kirjoittanut Aleksandr Medvedev.

Oopperan ensiesitys peruttiin sen valmistuttua vuonna 1968, vaikka Bolšoi-teatteri oli tiettävästi jo harjoitellut sitä, eikä teosta esitetty neuvostovallan aikana koskaan. Juutalaisten joukkotuhon muistelu ei yleensäkään kuulunut asiaan Neuvostoliitossa, sillä sellainen oli virallisen opin mukaan ”abstraktia humanismia”, poliittisesti hedelmätöntä.

Ooppera sai ensi-iltansa Moskovassa vasta kymmenen vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen, vuonna 2006, konserttimuodossa. Naismatkustajan ensimmäinen varsinainen oopperaesitys, joka nyt nähdään Teemalla, sai ensi-iltansa Itävallan Bregenzin juhlaviikoilla vuonna 2010 brittiläisen David Pountneyn ohjaamana. Sama esitys on nähty myös Englannin kansallisoopperassa Lontoossa, Puolan kansallisoopperassa Varsovassa ja Badenin valtionteatterissa Karlsruhessa.

Puolassa syntynyt Mieczysław Weinberg, joka oli juutalainen, pakeni syntymämaastaan Saksan hyökätessä vuonna 1939; suurimman osan omaisistaan hän menetti holokaustissa. Lopun elämäänsä Weinberg vietti Neuvostoliitossa (ja Venäjällä), jossa hänen onnensa vaihteli vallanpitäjien suosion mukaan: Stalinin aikana hän ansaitsi elantonsa elokuva- teatteri- ja sirkusmusiikilla ja oli joutua Stalinin juutalaisiin kohdistuneen vainoharhaisuuden uhriksi, mutta myöhemmin hänen arvostuksensa kasvoi ja hänen teoksiaan ottivat ohjelmistoonsa muiden muassa Emil Gilels ja Mstislav Rostropovitš. Erityisesti Dmitri Šostakovitš oli Weinbergille läheinen ystävä, työtoveri ja innoittaja sekä hänen teostensa puolestapuhuja. Weinberg kuoli Moskovassa vuonna 1996.

Naismatkustajan postuumi konserttiensi-ilta herätti suurta mielenkiintoa Weinbergin teoksia kohtaan, ja jotkut tahtovat jopa lukea hänet yhdeksi suurista neuvostosäveltäjistä Prokofjevin ja Šostakovitšin kanssa.

Mieczysław Weinberg: Naismatkustaja (Passažirka/Die Passagierin)
Michelle Breedt, mezzosopraano (Lisa)
Roberto Saccà, tenori (Walter)
Elena Kelessidi, sopraano (Martha)
Wiener Symphoniker, joht. Teodor Currentzis
Prahan filharmoninen kuoro
Ohjaus David Pountney
Lavastus Johan Engels
Bregenzer Festspiele 2010