Reksiakatemia

Rehtorin työ muuttuu säästöjen puristuksessa ja kuntien yhdistyessä yhä monisäikeisemmäksi. Kuinka rehtori ehtii olla läsnä kaikkialla ja toimia monialaisena johtajana? Kuinka johtaa muutoksessa? Miten rehtori voi esimiehenä kannustaa työyhteisöä tiimityöhön ja vastuunottoon? Entä minkälainen haaste aloittelevalle rehtorille on maahanmuuttajaopetuksen järjestäminen? Reksiakatemian tavoitteena on tarjota rehtoreille keinoja kasvaa pedagogisina johtajina ja tehdä oppimista tukevia hallinnollisia ratkaisuja. Kolme rehtoria kertoo arjestaan ja sen ongelmista ja miettii yhdessä työyhteisönsä kanssa ratkaisuja.

Ohjelmissa käsitellään ajanhallintaa ja monesta yksiköstä koostuvan koulun johtamista ja pureudutaan henkilöstöjohtamiseen, työn jakamiseen ja tiimiyttämiseen sekä ihmisten kanssa toimeen tulemiseen. Joka jaksossa käsitellään lisäksi päähenkilön arjesta nousevaa konkreettista teemaa, kuten muutosjohtamista, maahanmuuttajaoppilaiden opetusta ja erityisoppilaiden sulauttamista yleisopetukseen.

osa 1: Jaksossa käsitellään tiimityötä ja jaettua vastuuta koulussa. Rehtori ei voi sooloilla vaan hänen täytyy tehdä yhteistyötä ja luoda esimiehenä työyhteisöönsä ilmapiiri, jossa kaikki voivat puhaltaa yhteen hiileen. Jakson päähenkilö on varkautelainen rehtori Anne Suomalainen, jonka luotsaama Repokankaan koulu sai kaupungissaan Vuoden hyvä työyhteisö -palkinnon. Miten tähän päästiin? ”Tiimityöllä ja jaetulla vastuulla. Yhteisöllisyys tuo voimaa”, Suomalainen sanoo. Koulunkäyntiavustajat on otettu tasavertaisina opettajien kanssa mukaan päätöksen tekoon. Millaisia kipupisteitä on liittynyt kouluverkkomyllerrykseen ja miten henkilöstö on toipunut koulujen lakkauttamisesta? Kuinka sujuu yleis- ja erityisopetuksen yhdistäminen?

osa 2: Jaksossa käsitellään yhtenäisen peruskoulun aloittavan rehtorin pulmia. Hallinnollisen ”juoksupojan” tehtävät täyttävät rehtorin repaleiset päivät. Silti perustehtävä, oppimisen tukeminen, ei saisi unohtua. Kuinka aloitteleva rehtori selviää työtaakastaan, kun kehittämisideat tyssäävät reunaehtoihin? Millaisia innovaatioita voi resurssipulassa viedä läpi? Miten työnsä voi organisoida siten, että aika riittää kaikkeen? Entä miten kommunikoida maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien kanssa? Osan päähenkilö Virpi Lehmusvaara halusi sivistystoimen hallinnosta takaisin rehtoriksi, jotta pääsisi lähemmäs oppilasta. Hän myös pääsi: kahdessa rakennuksessa toimivaan Vantaan Länsimäen yhtenäiseen peruskouluun osallistuttamaan oppilaita koulun kehittämiseen.

osa 3: Koulut kimppaan -jaksossa käsitellään ajan käyttöä, kun johdettavana on valtava koulukompleksi, ja oppilaitosten yhdistymisen aiheuttaa ongelmia. Rehtorin työ näyttää monipuoliselta ja ihmisläheiseltä, mutta miten useasta yksiköstä koostuvan oppilaitoksen rehtori ehtii olla läsnä oppilaiden arjessa, olla hyvä esimies ja pyörittää hallintoa pedagogisista lähtökohdista? Osan päähenkilö on dynaaminen rehtori ja kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti Sastamalan koulutuskuntayhtymästä. Koulujen yhdistyminen ei sujunut aivan helposti, entisistä rehtoreista tuli apulaisrehtoreita ja kesti aikansa ennen kuin yhteinen sävel löytyi. Kuinka toisistaan poikkeavien toimintakulttuurien yhteensovittaminen onnistuu? Lahden resepti on keskustelu ja uuden luominen työelämälähtöisesti.