Sanojen planeetta
Julkaistu torstaina 24.01.2013 7 kommenttia 153 suositusta
Millainen väline ihmisen käyttämä kieli kaikessa nerokkuudessaan oikein on? Viisiosaisessa sarjassa brittiläinen kirjailija ja näyttelijä Stephen Fry tutustuu kielenkäytön kirjoon eri puolilla maailmaa.
Osa 1.
Ensimmäisen osan aiheena on kielen synty. Miksi ihminen on maapallon ainoa kieltä käyttävä laji?
Simpansseja on yritetty opettaa puhumaan ja ihmisen ”kieligeenin” siirtäminen hiiriin on saanut ne laulamaan. Ihmisen puhekyky on synnynnäinen, mutta kieli on silti opittava toisilta. Eikä kieli ole kiinni puheesta ja kuulosta – myös viittomakieli on aito kieli, joka käyttää samaa aivojen osaa.
Osa 2.
Kansalliskieli, kotiseudun murre tai yhteiskuntaluokan puheenparsi tekevät ihmisen – kieli on identiteetin tärkein tekijä. Kielen kautta ihminen tulkitsee maailmaa ja määrittelee itsensä.
Stephen Fry jäljittää globaalin englannin vääjäämätöntä leviämistä kenialaisella torilla ja puhelinpalvelukeskuksessa. Maailman 6 000 kielestä suuri osa on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Niitä vaalitaan muun muassa saippuaoopperoin – toisaalta esimerkiksi Ranskassa vanhat murteet yrittävät nousta Pariisin ja Ranskan akatemian kielivallan alta.
Osa 3.
Kolmannen osan aiheena on kielen käyttö ja väärinkäyttö. Rumaa kielenkäyttöä ei pidetä sopivana, mutta kiroilulla on tärkeä osa ihmisten välisessä viestinnässä kaikkialla.
Stephen Fryn päästä löydetään kiroilua ohjaava aivojen osa, ja hän tapaa ihmisiä, jotka eivät pysty hillitsemään kiroiluaan. Onneksi kiroilu muun muassa lievittää kipuja.
Hyljeksittyjä kielen muotoja ovat myös slangit ja ammattisanastot, mutta nekin lisäävät lopulta kielen rikkautta.
Osa 4.
Ihmiskunnan suurin keksintö on kirjoitettu kieli, jota ilman ei olisi historiaa – eikä juuri tekniikkaakaan.
British Museumissa Stephen Fry tutustuu vanhimpiin tunnettuihin kirjoituksiin. Kiinassa hän tapaa 106-vuotiaan herra Zhoun, jonka kehittämä kiinan kielen äänteenmukainen kirjoitusjärjestelmä pinyin nosti lukutaidon yleisyyden Kiinassa nelinkertaiseksi.
Kirjoitetun sanan tulevaisuutta ei kukaan sentään tohdi ennustaa...
Osa 5.
Ihminen rakastaa tarinoiden kertomista itselleen ja toisille. Mikä on hyvä tarina? Homeroksen eepoksista Shakespearen kautta Joyceen, Tolkieniin ja Bob Dylaniin – miksi toiset kirjailijat vain ovat parempia kuin toiset?
Stephen Fry utelee henkilöhahmojen ja juonenkäänteiden luomisen taitoa muiden muassa Taru sormusten herrasta -sarjan ohjaajalta Peter Jacksonilta. Näyttelijät ylistävät Shakespearea edelleen planeettamme kirjailijoista suurimmaksi. Vaikkapa Coldplay voi silti olla nykyihmiselle aivan yhtä tärkeä kuin klassikkorunoilija.
Lisätietoa ohjelmasta
Sanojen planeetta 1-5 (Planet Word), Britannia 2011. Tuotanto BBC.
Lähetä linkki
Kommentit
Mahtavaa! Iso kiitos tästä.
Sen muistan aina, kun Tarzan-elokuvissa ymmärrettiin eläinten kieltä. Itse opin aikoinani ensimmäisessä palkkatyössäni ymmärtämään kuuroja kollegoita elekielen avulla.
onhan tuota noille apinoille opetettu viittomakieltä, joten tämä on virheellistä tietoa
Ei ole opetettu. On väitetty, että on opetettu. Väitökset ovat paljastuneet valheiksi. Eivätkä apinat (tai muut) eläimet ole koskaan oppineet kieltä. Katso vaikka:
Murteet/slangi opitaan jo lapsena, korvakuulolla. Niitä tulee vaalia. Jos sen hukkaat, oma vika. Hieno sarja, oiva juontaja.
Jos se ihmisen mielen osa, jota kutsutaan nimellä "The speaking I"
saa rajoittamatta puhua täysin vapaasti riittävän kauan, niin silloin
avautuu mahdollisuus esim. parantua skitsofreniasta.
Kuuntelijan tosin täytyy osata ymmärtää ja suhtautua oikein kuulemaansa
mikä edellyttää kouluttautumista.
Loistavaa, katseluoikeus vain vanhenee liian nopeasti. 1 osa jäi näkemättä.
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
PERJANTAINA 8.2.2013