YLE Teema

 

Teeman Elävä arkisto

Elävä arkisto: Sotakorvaukset 60 v

Julkaistu perjantaina 27.07.2012 2 kommenttia 111 suositusta

Aikalaisdokumentti kertoo Suomen sotakorvausponnisteluista vuotta ennen kuin viimeinen korvausjuna ylitti Neuvostoliiton rajan 18.9.1952.

sunnuntai 23.9. klo 10.45

Joulukuussa 1944 solmitun sopimuksen mukaan Suomen piti maksaa sotakorvauksia Neuvostoliitolle 300 miljoonan kultadollarin edestä (vuoden 1938 arvon mukaan). Maksu tuli toimittaa metalli- ja paperiteollisuuden tuotteina kuuden vuoden aikana. Myöhemmin aikaa pidennettiin kahdella vuodella, ja summa kohtuullistettiin 226,5 miljoonaan. Viimeinen sotakorvausjuna ylitti Neuvostoliiton rajan 18.9.1952.

Suomi maksoi koko summan, ainoana maana maailmassa. Mutta helppoa se ei ollut. Tarkoitusta varten perustettiin Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta eli Soteva, joka koordinoi ja organisoi massiivisen tuotannon. Korvausjunien täyttäminen sitoi koko teollisuuden: tehtaat pyörivät täysillä, mutta yksityinen kulutus pidettiin minimissä ja tuotteet lähetettiin rajan taakse. Jälleenrakennus viivästyi ja mahdolliset läntiset markkinat jäivät kartoittamatta. Toisaalta metalliteollisuuden on katsottu kehittyneen korvausvuosien ansiosta.

Vuonna 1951 valmistunut Suomi maksaa -dokumentti oli Sotevan tilaustyö, jolla sotakorvausponnisteluista kerrottiin kansalaisille. Elokuvan sävy on peittelemättömän kansallismielinen, ja se aiheutti aikanaan paljon debattia. Työkansan Sanomat piti elokuvaa 23.2.1951 päivätyssä artikkelissaan törkeän neuvostovastaisena propagandana, jossa Suomesta tehdään uhrilammas. Muut lehdet vastasivat.

Keskustelu johti SKDL:n kansanedustajien tekemään eduskuntakyselyyn, jossa elokuvan epäiltiin olevan rauhansopimuksen hengen vastainen: ”Eduskunta hyväksyi aikoinaan täysin yksimielisesti rauhansopimuksen sekä velvoitukset että sen Suomelle tuottamat edut. Sotakorvaussuoritukset ovat eräs rauhansopimuksen velvoitus ja seuraus siitä, että Hitler-Saksan liittolaisiksi alistetut suomalaiset sotajoukot olivat tuhonneet Neuvostoliiton ja sen kansojen omaisuutta.” Elokuvan epäiltiin tarkoituksella synnyttävän katsojassa vihaa ja katkeruutta Neuvostoliittoa kohtaan.

Suomen hallitus ei omassa vastauksessaan nähnyt syytä kieltää elokuvan esittämistä. Televisiossa dokumentti nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 1997.

Lisää Elävässä arkistossa:

Vapaudella oli hintansa

 

Lisätietoa ohjelmasta

Suomi maksaa (1951) Käsikirjoitus: Tauno A. Laitinen ja Topo Leistelä. Kuvaus: Pentti Lintonen ja Sulo Tammilehto. Selostajat: Ilmari Harki, Carl-Erik Creutz ja Topo Leistelä. Musiikki: Tapio Ilomäki. Tuotantopäällikkö: Janne Hakulinen. Tuotanto: Allotria-Filmi Oy. Tilaaja: Soteva.

Suosittele111 Suosittelee

Lähetä linkki

Katso myös...

Elävä arkisto: Danny 70 vuotta

Danny 70 Systeemi kiersi Suomea kesällä 1970 – on sopiva aika palauttaa se mieliin, kun musiikkineuvos Ilkka Lipsanen täyttää 70 vuotta. Lisäksi nähdään Danny ja Armi -show vuodelta 1982 sekä Dannyn tuore haastattelu.

Kommentit

Juho Kusti

Alunperin rauhasta neuvoteltaessa vuoden 1943 tienoilla N-Liitto vaati n. 600 miljoonaa eli tuplaa. Koska Suomi ei silloin vielä ollut valmis rauhaan (mm. Saksa tappioistaan huolimatta liian vahva ja suomalaiset sotilaallisesti liian hyvissä asemissa), summaa käytettiin yhtenä syynä miksi rauha ei ole (vielä) mahdollinen, ts. summa oli laskelmien mukaan mahdoton maksaa. Olosuhteiden muuttuessa rauha tuli vuonna 1944 ja korvaussumma oli tuo 300 miljoonaa, mutta vuoden 1938 kursseilla, joten todellinen arvo oli aikalailla se alunperin vaadittu 600 miljoonaa ja Suomen talous kesti sen...

Atro Niiniluoto

En muista kuulleeni sotakorvauksista koskaan ukkini suusta, mutta muistan musiikkikappaleen Äiti, jossa muistellaan, miten perheenäiti jaksoi tehdä työtä lasten eteen ja maksaa omia sotakorvauksiaan.


Yllä olevien sanojen tarkoituksena on estää koneellinen roskapostitus. Pahoittelemme lisävaivaa.

Suositelluimmat jutut

Ajalta:
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.
1.
2.
3.
4.
5.


YLE Teema on Facebook