TV-arkisto: Linnan juhlat

Siinä on jotain hyvin suomalaista, kun joka vuosi joulukuun kuudentena kansa kokoontuu tv-vastaanottimien ääreen juhlimaan maan itsenäisyyttä. Tuskin missään muualla kansallispäivää vietetään samanlaisin menoin. Katsojaluvut ovat viime vuosina ylittäneet kahden miljoonan rajan.

Muistaako monikaan, että suomalainen traditio juontaa juurensa keisariajan hovitapoihin. Keisari Aleksanteri II juhlisti ensimmäisiä valtiopäiviä Helsingissä vuonna 1863 tanssiaisilla Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Itsenäistä Suomea on juhlistettu vuodesta 1919 lähtien, paitsi milloin juhla on peruttu sodan, elintarvikepulan, sairauden, linnan korjaustöiden ja muiden painavien syiden takia.

Vuosi 1968 oli myllerrysten aikaa maailmassa: Neuvostoliitto miehitti Tšekkoslovakian, tankit vyöryivät Prahaan, Pariisissa mellakoitiin, USA:ssa murhattiin niin Martin Luther King kuin Robert Kennedykin, Vietnamissa sodittiin ja Biafrassa oli nälänhätä. Suomessakin opiskelijat mellakoivat ja valtasivat Vanhan Ylioppilastalon. Kolmannelle kaudelleen valittu presidentti Kekkonen kuunteli radikaalinuorisoa Tamminiemessä järjestämillään lastenkutsuilla.

Linnan juhlissa juhlittiin kuitenkin sinäkin vuonna perinteisesti. Miehillä oli frakit yllään ja naisilla melko yhdenmukaiset pitkät ylhäältä niukat ja alaspäin levenevät, jäykästä silkistä tehdyt juhlapuvut. Väreistä katsojalla pystyi muodostamaan mielikuvan vain selostaja Liisa Laineen kuvailun perusteella, koska lähetys oli mustavalkoinen. Puvut ja kampaukset eivät olleet yhtä suuren kilpavarustelun kohteena kuin nykyään. Tosin pienen kohun nostattivat ensimmäiset housuasut daameilla. Esimerkiksi kirjailija Eeva Joenpelto herätti huomiota kultaisella polvipituisella silkkibrokaditunikalla ja liehuvilla sifonkihousuillaan.

Vuoden 1968 itsenäisyyspäivävastaanoton suora tv-lähetys käsitti ainoastaan kättelyseremonian. Merkille pantavaa oli Sylvi Kekkosen hauras olemus, mikä korostui hyväkuntoisen ja lähes poikamaisen presidentin rinnalla, erityisesti kun kaksi adjutanttia talutti maan ensimmäistä naista Mariankadun kättelystä Esplanadin puolelle. Kekkosen aikana vastaanotolle pääsy oli merkittävää. Vierasluku kohosi välillä 2300 henkeen. Monet herrat kantoivat jälkeenpäin rintataskussaan Linnan juhlista saatua sikaria merkkinä tärkeästä kutsusta.

Ensimmäinen suora radiolähetys Linnan juhlista kuultiin jo vuonna 1949. Ensimmäinen tv-lähetys tapahtui vuonna 1957. Suoria lähetyksiä tehtiin vuosina 1967 ja 1968, sekä vuodesta 1982 lähtien. Kaudella 1969–1980 järjestetyistä vastaanotoista esitettiin vain leikattuja koosteita. 2000-luvulla ovat suorat lähetykset saavuttaneet yleisön vankan kannatuksen, ollen usein vuoden katsotuin ohjelma. Erityisten naisten juhla-asuista ja viihteen sekä urheilun sankareiden kuulumisista ollaan kiinnostuneita, ja siitä kuka viihtyy kenenkin seurassa.