TV-arkisto Töölönlahdella

Julkaistu perjantaina 18.03.2011 2 kommenttia 201 suositusta

tiistai 12.4. klo 21.50

Finlandia-talon rakentaminen Töölönlahden rantaan herätti aikoinaan kovaakin keskustelua: annetaanko kaupungin parhaat tontit eliittikulttuurille ja jopa liian hienoille rakennuksille.

Töölönlahden arkkitehtoninen 2000-luvun kokonaissuunnitelma alkaa hahmottua, kun Musiikkitalo valmistuu. TV-arkisto pohjustaa Töölönlahden miljööstä käytävää keskustelua reportaasilla, jossa arkkitehti Alvar Aalto kertoo omasta suunnitelmastaan, sekä kolmella dokumentilla, joissa seurataan Finlandia-talon valmistumista Töölönlahdelle.

Akateemikko Alvar Aalto kertoo vuonna 1962 valmistuneessa Uudistuva pääkaupunkimme –reportaasissa keskustasuunnitelmastaan, jossa puretun rautatiepihan alueelle on saatu kaikki kaupunkilaisten tarvitsemat julkiset rakennukset: muun muassa konserttitalo, ooppera, kirjasto ja museoita. Aallon mukaan Helsingillä on harvinainen etu puolellaan, sillä Töölönlahden varsilta näkyy Helsingin sisäinen kuva.

Kaupungin ylipormestari Lauri Aho on haastattelussa huolissaan Helsingin liikenneongelmista ja uudesta linja-autoasemasta, mutta uskoo toiveikkaasti, että keskustasuunnitelma on kokonaisuudessaan toteutettu 1970-luvun alussa.

Suunnitelmasta toteutui 1970-luvun aikana vain Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo, joka rakennettiin vuosina 1967-71. Alkuperäissuunnitelmaan lisätty kongressisiipi rakennettiin vuosina 1973-75.

TV-arkiston kolmessa Finlandia-taloa käsittelevässä ohjelmassa palataan 1970-luvun alkuun ja tarkastellaan hämmennystä herättänyttä taloa oman aikansa perspektiivistä.

Valentin Vaalan ja Mauri Frontin värifilmissä Helsingin kaupunki rakentaa (1972) seurataan konserttitalon suunnittelua, peruskiven muurausta ja rakennustöitä: Finlandia-talo julistetaan musiikin uudeksi keskukseksi pääkaupungissa.

Kristiina Schulginin ja Anssi Blomstedtin dokumentissa Finlandia-talo 1971 seurataan konserttitalon rakennusvaiheita, ja haastatellaan rakennustyömiehiä. Uusi marmoriarkkitehtuuri ei miellytä kaikkien työmiesten silmää, vaan sitä arvioidaan kolkoksi lihakauppatunnelmaksi. Rakennustyömiehiä myös epäilyttää, osaavatko talon asiakkaat käyttää niin moderneja vessoja.

Ohjelmassa Finlandia-talo – tietoa taiteesta (1972) konserttitaloa arvioidaan arkkitehtuurin, taidehistorian ja musiikin näkökulmasta. Oman sanansa sanovat arkkitehdit, tutkijat, sekä taide- ja musiikkikriitikot.

Lisätietoa ohjelmasta

Uudistuva pääkaupunkimme (1962) 22’19
Ohjaus ja suunnittelu: Kauko Saarentaus.

Helsingin kaupunki rakentaa: Finlandia-talo (1972) 11’35
Ohjaus: Valentin Vaala ja Mauri Front. Selostajat: Kaarlo Lidman ja Kirsti Ketonen.

Finlandia-talo 1971 (1971) 20’17
Ohjaajat: Kristiina Schulgin ja Anssi Blomstedt, tuottaja: Hannu Heikinheimo.

Finlandia-talo – tietoa taiteesta (1972) 28’00
Toimittaja: Lisa Kuhlberg. Selostaja: Pekka Suhonen.

Löydä lisää:

arkkitehtuuri, Helsinki, Alvar Aalto

Suosittele201 Suosittelee

Lähetä linkki

Kommentit

Atro Niiniluoto

Aalto ei ollut mitenkään saamaton arkkitehti. Itse olen esiintynyt Finlandia-talossa kerran vuonna 1991, mutta Töölöön varsinaisesti muutin vanhempineni vuonna 2004.

KESKIVIIKKONA 13.4.2011

Partamooses

Makasiinien katoaminen (tai oikeastaan Helsingin kaupungin täydellinen välinpitämättömyys makasiinien kohtalosta) tekee vieläkin surulliseksi. Toinen näkökulma ovat sitten mm. kansanedustajien ja varsinkin Sanomatalon suunnasta tulleet ylimieliset kommentit makasiinien alueesta.

Kyseessä on kuitenkin tärkeä osa Helsingin kulttuurihistoriaa, ja ilmeisesti kansanedustajat ja muut isokenkäiset eivät millään haluaisi nähdä todellisen työn testamentteja silmissään, vaan katselevat mieluummin samanlaisia näppäriä kuutioita ja huvittavia "kansalaisten kokoontumispaikkoja" (tarkoitan niitä tuulisia betonialustoja, joissa kokoontuvat lähinnä juopot ja varikset, ja joiden keskipisteenä törröttää jokin "moderni" taideteos).

TORSTAINA 14.4.2011