Veitsen terällä: Lisäkilpirauhanen

Tyyne Leppäsen munuaisvaivojen syytä etsittiin pitkään. Viimein munuaisen vajaatoiminnan ja muiden oireiden, kuten paleltamisten takaa löytyi lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain. Veitsen terällä -ohjelmassa seurataan kuinka 73-vuotiaan Tyynen vaivaa hoidetaan leikkauksella ja paraneeko hän sairaudestaan. Lisäkilpirauhasen leikkaus näytetään aivan kirurgin veitsen vieressä kuvaavan endoskooppikameran avulla.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa monia epämääräisiä oireita. Suurentunut rauhanen erittää liikaa lisäkilpirauhashormonia, joka nostaa kalsiumin määrää elimistössä. Korkea kalsium määrä vaikuttaa muun muassa munuaisten sekä suolen toimintaan ja jopa mieleen. Sairaus voi aiheuttaa masennusta, jaksamattomuutta ja muistihäiriöitä. Koska elimistössä kiertävä kalkki on peräisin luustosta, aiheuttaa sairaus myös luuston haurastumista, eli osteoporoosia. Sairautta voidaan hoitaa ainoastaan kirurgisesti, poistamalla suurentunut lisäkilpirauhanen. Toimenpiteen lopullinen kulku määräytyy vasta leikkauksen aikana, patologin antamien tulosten perusteella.

Leikkauspäätös tehdään potilaan tulevaisuutta ajatellen. Lisäkilpirauhasen hyvänlaatuinen kasvain altistaa luunmurtumille sekä sydän- ja verisuonitaudeille. Onnistuneen leikkauksen jälkeen potilaan oireiden pitäisi helpottua välittömästi. Ohjelmassa seurataan millaisen avun Tyyne leikkauksesta saa. Leikkaus voi vaikuttaa jopa niin dramaattisesti, että potilas kokee tulleensa uudeksi ihmiseksi.

Mitä Tyynelle kuuluu nyt?

”Leikkaus oli ihan pikkujuttu” muistelee Tyyne Leppänen viiden kuukauden takaista operaatiota.
Toimenpide onnistui odotetusta ja siitä on ollut apua Tyynen vaivoihin. Veren kalkkipitoisuus on asettunut normaalille tasolle ja munuaiset toimivat moitteettomasti. Lisäksi leikkaushaava on parantunut niin hyvin, että sitä tuskin erottaa kaulalta. Ainut ongelma on ripuli, johon ei ole vieläkään löydetty syytä. ”Alun perin ajateltiin, että se johtuisi tuosta kasvaimesta, mutta siitä ei ollut kyse” Tyyne kertoo. Leikkauksen jälkeen vaivan aiheuttajaa on etsitty useilla tutkimuksilla ja selvittelyä jatketaan edelleen. ” Muuten olen kyllä ikäisekseni pirteässä kunnossa” Tyyne vakuuttaa. Aktiivisen naisen löytääkin helpoiten lenkkipolulta säällä kuin säällä.” Niinkun savolaiset sannoo, nyt vaan naatitaan elämästä” Tyyne naurahtaa.

Katsojien kysymyksiä lääkärille vuonna 2009

Mikä on lisäkilpirauhanen, miten se eroaa kilpirauhasesta? Miksi kalkki on niin tärkeää elimistölle? Tero, 54 v.

Lisäkilpirauhasia on tavallisesti neljä, ja ne sijaitsevat parillisina rauhasina lähellä kilpirauhasen takapintaa. Lisäkilpirauhaset ovat noin 35 mg painavia, keltaisenruskeita, pitkulaisia pavunmuotoisia elimiä.  Lisäkilpirauhaset erittävät lisäkilpirauhashormonia. Tällä hormonilla on keskeinen merkitys elimistön kalsiumtasapainon säätelyssä ja tärkein erityksen säätelijä on veren ionisoituneen kalsiumin pitoisuus. Kalsium on elimistölle välttämätön mineraali. Kalsiumia tarvitaan mm. luuston, ruston rakennusaineina sekä monien entsyymien toiminnassa. Kalsium on myös välttämätön hermojen ja lihasten toiminnassa sekä se osallistuu entsyymien ja hormonien vapautumiseen.  

Normaali kilpirauhanen painaa 15–25 g. Se kiinnittyy henkitorveen löyhällä sidekudoksella. Kilpirauhaslohkojen normaali pituus on noin 4 cm ja leveys sekä paksuus 2–2.5 cm. Kilpirauhanen valmistaa, varastoi ja erittää tyroksiinia (T4) sekä trijodityroniinia (T3). Tyroksiini on välttämätön sikiön aivojen, keuhkojen ja luuston kehitykselle. Kilpirauhashormonit vaikuttavat lähes kaikkien kehon solujen energiatalouteen ja toimintaan.

Äidilläni epäillään lisäkilpirauhasen liikakasvua. Hän on 81- vuotias ja ikäisekseen hyväkuntoinen. Hänellä on ollut munuaisoireita sekä huonomuistisuutta. Kannattaako häntä leikata? Kuinka hyvin leikkaus auttaisi oireisiin? Tytär Marja

Aluksi tulee tutkia veren kalsiumpitoisuus ja jos se on koholla, ovat jatkotutkimukset aiheellisia. Yleensä ensinnä määritetään lisäkilpirauhashormonipitoisuus ja virtsan kalsiumeritys. Jos tauti viittaa lisäkilpirauhasen kasvaimeen, tehdään kuvantamistutkimukset ja niiden perusteella arvioidaan leikkausmahdollisuudet. 81-vuotias hyväkuntoinen vanhus kuuluu toki leikkaushoidon piiriin, jos leikkausaihe on selkeä. Leikkauksen vaikutusta oireisiin on hyvin vaikea arvioida etukäteen, koska mahdollinen apu riippuu oireista ja niiden vaikeusasteesta. Poikkeuksetta, kun leikkausaihe on selkeä, on onnistuneella leikkauksella myönteinen vaikutus moniin oireisiin, elämänlaatuun ja ennusteeseen.

Mistä tiedän hakeutua lääkäriin jos epäilen lisäkilpirauhasen liikakasvua? Epätietoinen

Merkittävä lisäkilpirauhasen liikakasvu ilmenee tavallisesti lisäkilpirauhasen liikatoimintana. Liikatoiminta taas ilmenee korkeana veren kalsiumpitoisuutena. Eli peruslaboratoriokoe on seerumin kalsiumin määritys.

Olen 56-vuotias nainen. Minulta leikattiin lisäkilpirauhasen adenooma 5 vuotta sitten. Nyt olen kuitenkin saanut joitain samoja oireita, kuten väsymystä. Onko leikkaus onnistunut kunnolla? Voiko vaiva uusiutua? Anneli

Jos seerumin kalsium normaalistui leikkauksen jälkeen, oli leikkaus onnistunut. Jos pitoisuus on nyt noussut uudelleen, on asia tutkittava uudelleen. Vaiva voi uusia, koska jokin tai jotkin jäljellä olevista lisäkilpirauhasista voivat alkaa toimia liikaa.