Ke 05.06.2013 @ 13:55Päivi Leino

Voiko laiska asua kylällä?

 

 

 Voiko laiskuuteen taipuvainen yksilö edes haaveille maallemuutosta? Kyllä hirvittää, eikä ihan vähän, kun kyläläiset ympäri Suomea kehuvat aikaansaannoksillaan. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Eskola Kannuksessa.

 

Kaksi vuotta on talkoilla rakennettu pienoismallia 1960-luvulla puretusta metsärautatiestä. 14-metrinen rata maisemoidaan vanhan kyläkoulun yhteen luokkahuoneeseen kaikkien kylällä vierailevien ihmeteltäväksi. Koulurakennuksen kyläyhdistys vastikään osti itselleen ja aikoo kunnostaa tyhjilleen jääneen talon jälleen käyttökelpoiseksi. Viime kesänä luokkahuonetta jo kunnostivat eskolalaiset nuoret, jotka kyläyhdistys palkkasi kesätöihin.

 

Rahat tulevat Keski-Pohjanmaan suosituimmasta kesäteatterista. Sitäkin pyöritetään harrastajavoimin. Sen paremmin näyttelijät kuin lipunmyyjät kuin eivät rahaa vaivojensa korvaukseksi nosta. Äänistä ja valoista huolehditaan ilmaiseksi. Ainut, jolle maksetaan palkkaa, on ohjaaja. Talkoilla on rakennettu pysyvä näyttämö ja katsomokin katetaan joka kesä sateen ja paahteen varalta. Väliaikakahvit keitetään tietysti talkoilla ja pullat on leivottu valmiiksi jo kotona.

 

Vanha veturitalli on kunnostettu kylätaloksi ja jopa rukoushuone on rakennettu kyläläisten voimin. Mitä tahansa joku kyläläinen keksii, se tuntuu toteutuvan. Uskomatonta, miten eskolalaisia tekijöitä ja osaajia löytyy aina. Kyläläisiä kun on kaikkiaan noin 400. Puuttuuko joukosta vielä yhden taidon osaaja – laiskottelija?

0 kommenttia

Kylillä

Kylillä-kesäsarja ravistelee ennakkoluuloja kuihtuvista kylistä, joista pakenee jokainen siihen suinkin kykenevä. Kaikki työt eivät olekaan siirtyneet kaupunkiin kymmenien kilometrien päähän, eikä työ maalla enää tarkoita pelkästään maanviljelystä ja karjanhoitoa. Kyläkauppiaana, opettajana, lossikuskina, riistalintutarhurina tai vaikkapa pontikkaa laillisesti tiputtamalla elätetään perhettä. 

Blogissa toimittaja Päivi Leinon tuumailuja kyläreissuilta.