Kirjamessuihin voi syntyä riippuvuussuhde. Matka sanojen ihmeellisiin maailmoihin antaa mahdollisuuden harhailla kaikenlaisilla sivupoluilla, ja lukijoiden tapaaminen kannustaa, ihan kuin joku tuuppaisi ylämäessä selästä eteenpäin.
Kirjan tuleminen painosta on juhlava hetki. Alkuhurmoksen jälkeen alkaa tunteiden vuoristorata. Kirjahan on aivan loistava, ja seuraavana päivänä se on vain onneton tekele. Onneksi Fillarimessut tasoittavat tuntemusten hallitsemattomia hyökyjä.
Olo on melko epätodellinen. Jäämeri-kirjan oikoluku päättyi vaaliviikonlopun jälkeiseen ylipitkään rutistukseen, jota seurasi parin päivän koomainen zombi-vaeltaminen Ylen käytävillä. Kirjan kirjoittaminen ei ole terveellistä puuhaa.
Tappajasepeli niittää kumeja, haastaisiko joku kaupungin oikeuteen? Pyöräilyn terapeuttisesta voimasta kertoo puolestaan Taivi Toikan dokumenttielokuva 482,1-Rikotun lapsen jäljillä. Kulttuuriuutisiin erikoistunut sivusto cult24.fi huomioi myös pyöräilykirjallisuuden.
Myönnän, että olin jo unohtanut, millaista se on, kun pyörä uppoaa neli-viisisenttisen sohjoon, josta ei saa kunnon pitoa. Nyt tarvitaan samaa asennetta kuin pehmeällä tuhkakentällä Islannissa.
Matkakirja Jäämerelle etenee, ja kylmät tuulet puhaltelevat jo unissanikin. Lämpimämmät maisemat ovat esillä Helsingin kirjamessuilla, jossa vaahtoan maaliskuisesta Thaimaa–Vietnam-polkaisukirjasta perjantaina ja lauantaina 29.-30.10.
Lähtöhetki lähestyy paljon nopeammin kuin lähdön valmistelun viimeistelyt etenevät. Stressikäyrän pitäisi olla koholla ajan kulun ymmärtämisen ja siihen reagoimisen epäsuhdan vuoksi, sillä mannerlaattojen sauman seuduille matkaaminen ei ole ihan jokapäiväistä hurmosta maantieteilijälle.
Lähdön valmistelu etenee hieman poukkoillen, mutta etenee. Matkapyörä on juuri saapunut mekaanikon pajalta. Kakkospyörällä osallistuin Taivi Toikan pyöräterapiaprojektiin. Taivi on pääsyt perille Juukaan, ja hänen rajun reissunsa päivävideoihin kannattaa kyllä tutustua.
Upeat kelit sattuivat mukavaan saumaan, ja ne houkuttelivat tien päälle ihan huomaamatta. Kilometrien karttuessa viikon aikana on hymy vaan herkistynyt. Pyöräilyterapian voimasta on vakuuttavampi ja rajumpi esimerkki 23-vuotiaan kotiäidin projekti Riihimäeltä Juukaan, Taivi Toikka aikoo matkata lapsuuden maisemiinsa käytännössä yhden jalan voimin.
Kuukausi aikaa tehdä lähtöä. Matkan stressaavin vaihe on nyt edessä, kun lentopäivämäärä Reykjavikiin alkaa lähestyä, ja liian monet yksityiskohdat ovat vielä pahasti levällään.