Pyörällä Islannissa: kuukausi lähtöön

Kuukausi aikaa lähtöön. Matkan stressaavin vaihe on nyt edessä, kun lentopäivämäärä Reykjavikiin, 7. heinäkuuta, alkaa lähestyä, ja lähdön tekeminen on pahasti levällään. Enkä ole ehtinyt virittää peruskuntoakaan kovin kummoiselle tasolle.

Pyörä on lähes atomeina luottomekaanikon pajassa. Talven suola teki pahaa jälkeä liikkuville osille. Pyörän kuljetuspahvilaatikko lentoa varten on myös hankkimatta. Suurin osa varusteista odottaa vain pakkaamista viime kesän Jäämeren reissun jäljiltä, mutta ne pitäisi ensin paikallistaa hallitusta kaaoksesta, ja  säädettävääkin riittää. Harkitsevan vakavasti vihdoinkin myös etusivulaukkujen hankkimista. Keli tulee olemaan vaativa, ja ehkä uudet goretex-housutkin olisivat tarpeen.

Yllättäen myös ajokengät tuottavat huolta. Minulla ei ole lukkopolkimia vieläkään, enkä niitä heikkojen polvien takia tule hankkimaankaan (polveni eivät kestä pienintäkään ylimääräistä, äkkinäistä sivuttaisliikettä, jota nopea irtautuminen lukkopolkimista jossain vaiheessa kuitenkin vaatisi), eli poljen tavallisilla kengillä. Saharan- ja Intian-reissut tein drymax-päällysteisillä kengillä, jotka kestivät kulutusta kuusi vuotta kesät talvet. Samoilla jalkineilla poljin Suomen paukkupakkasissakin. Aivan loistavat kengät, jotka löysin 35 eurolla. Mutta kun niiden pohja kulahti paperinohueksi, piti hankkia uudet, eikä tätä mainiota mallia leveällä lestillä enää ollut olemassa. Kolmen vuoden etsimisen jälkeen en ole vieläkään löytänyt goretex-kenkiä, joihin olisin täysin tyytyväinen. Islannissa voi olla todella kylmä, ja villasukan pitää mahtua, mutta lämpötila voi myös olla 25 astettakin. Miksi leveälestisiä kenkiä, joissa on nilkkaa tukeva varsi ja jotka hylkivät kosteutta ja jotka eivät hiosta pahasti, on niin vaikea löytää?

Pähkäilen tänäkin vuonna taas miniläppärin hankkimista. Olisiko jo aika tehdä hyppäys paperivihko-kynämuistiinpanovälineistä seuraavan vaiheeseen? Ei välttämättä, mutta läppärillä ja islantilaisella mokkulalla voisi päivittää blogia vapaammalla aikataululla. Jäämeren-reissulla nettipisteiden löytäminen osoittautui hankalaksi ja ajoaikaa tuhrautui kohtuuton määrä sisällä istuskeluun keskellä päivää. Mutta alle kilon painoista läppäriä, jonka akku kestää tosi pitkään ja joka ei kustanna kohtuuttomasti, voi olla vaikea löytää. Eikä pikkunäppäimisen puhelimen kanssa nyhrääminen tunnu houkuttelevalta ratkaisulta sekään. Saatan hyvinkin päätyä vielä paperivihkoon.

Reissun hahmottaminenkin on vielä vaiheessa. Runkoreitti Islannin ympäri vastapäivään on sentään jo muotoutunut, mutta yksityiskohdat ovat auki. Ja päälle voi tulla vielä yllättävien luonnonmullistusten pikantti mauste. Improvisaatiota, sitä tarvitaan loppuun saakka.

Reissun nettisivun ensimmäinen versio on sentään olemassa, mutta teksti-tv-sivut ovat vasta ajatuksena. Radio Suomen kanssa on sovittu torstairaporteista noin klo 13.15 (aika voi elää jonkin verran). Ensimmäinen raportti on 7.7. Matkakuume alkaa pikkuhiljaa kohota.
 

< edellinen blogipäivitys