Ennen vanhaan ylioppilaskirjoituksissa luotettiin siihen, että kokelaat olivat lukeneet Runeberginsa. Nykyään kaikille ihmisille yhteisiä tekstejä on yhä vähemmän ja monet satoja vuosia vanhat peruskäsitteet menettävät merkityksensä, kun niiden taustaa ei enää tiedetä. Tämä lienee syynä siihen, että esimerkiksi antiikin asioista on ilmestynyt viime vuosina useita hakuteoksia, sanakirjoja ja tarukokoelmia.
Klassinen sivistys ei ole Suomessa enää pitkään aikaan ollut korkeassa kurssissa, mutta tämän ei tarvitse merkitä sitä, että suoranainen idiotia olisi tulossa muotiin. Jos nimittäin viittaa tahallaan johonkin antiikin ajan tapahtumaan, ei ole kovinkaan hankalaa tarkistaa, mitä on juuri sanomassa. Ikävä kyllä näin ei tapahtunut hiljattain Kauppalehden toimituksessa, kun pääkirjoituksen kirjoittaja pohdiskeli Helsingin Sipoon-valloitusta seuraavin sanoin:
Helsingin voitossa on Pyrrhoksen voiton piirteitä, koska pakkoliitoksissa on aina myös häviäjiä. Häviäjiä ovat pakkoliitosta vastustaneet sipoolaiset.
Jokainen joka tuntee Epeiroksen kuninkaan Pyrrhoksen tarinan, saa aivonsa solmuun rivit luettuaan. Pyrrhoksen voittohan viittaa Pyrrhoksen taisteluun roomalaisia vastaan 279 eKr Heracleassa. Pyrrhos voitti taistelun, mutta niin raskain tappioin, että taistelun jälkeen mies kommentoi tilannetta kuuluisin sanoin: "Vielä yksi tällainen voitto niin olen hukassa".
Sipoon pakkoliitoskysymyksessä ei heikentynyt voittaja Helsinki vaan häviäjä Sipoo. Niinpä suosittelemme Kauppalehden pääkirjoitusten tekijälle länsimaisen kulttuurihistorian lukemista ja termin kaksipiippuinen miekka ottamista käyttöön, kun seuraavan kerran haluaa osoittaa sivistyneisyytensä.
- - -
aristoteles(at)yle.fi
