Skip navigation.
Home

Vierassanojen sivistys

|

Immensuraabeli. Alibi. Novelli. Useimmat tietävät, mistä näissä mittaamatonta, muualla olemisen todistetta ja keskitetysti esitettyä kirjallista kertomusta tarkoittavissa sanoissa on kysymys: ne ovat sivistyssanoja, joiden merkityksiä esitellään sivistyssanakirjassa.

Näille sanoille on yhteistä se, että ne juontuvat erilaisista vieraista kielistä. Tyypillisesti sivistyssana juontuu kreikasta, latinasta, ranskasta, saksasta, englannista tai ruotsista. Mutta miksi nämä sanat ovat sivistyssanoja, mitä sivistynyttä niissä on? Kielitaito on sivistystä – eli koulutuksen ja kasvatuksen tulosta, kuten sanan sivistys käyttöönottaja Reinhold von Becker sanan määritteli 1822 – mutta sivistyssanojen mekaaninen osaaminen ei ole kielitaitoa. Missään muussa kielessä muualta lainattuja sanoja ei kutsuta sivistyssanoiksi, esimerkiksi englannissa sivistyssana on international word eli kansainvälinen sana. Ovatko suomenkielen sanat siis vähemmän sivistyneitä kuin noiden edellä mainittujen sivistyskielien sanat?

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Taru Kolehmainen valottaa sivistyssana-nimitystä sivistyssanakirjojen nimiä seuraamalla. Vuonna 1920 ilmestyi M. Airilan ja K. Cannelinin toimittama Vierasperäiset sanat. Viisi vuotta myöhemmin A. E. Salmelainen antoi sanakirjalleen nimeksi Kansainväliset kulttuurisanat. Mutta 1924 Otava julkaisi Sivistyssanakirjan ensimmäisen painoksen, ja tämä nimi on säilynyt nykypäiviin saakka.

Kolehmainen muistelee, miten Nykysuomen sanakirjan yhteyteen toimitetun sivistyssanakirjan nimestä väännettiin 1970-luvun alussa kättä. Toimituskuntaan kuulunut Jouko Vesikansa olisi halunnut sivistyssanan tilalle vierassanan, mutta muu toimitus vieroksui nimitystä. Myös kustantaja WSOY halusi ilmeisesti pelata varman päälle ja säilyttää nimessä tavallisemman – ehkä jopa myyvemmän – sanan. Nimeksi tuli siis Nykysuomen sivistyssanakirja ja kirjan alkusanat alkavat näin: "Tämä kirja esittelee nykysuomen kansainvälisiä vierasperäisiä sanoja, joita jokapäiväisessä puheessa kutsutaan sivistyssanoiksi."

Ottakaamme siis opiksi sanakirjan tekijöiltä 40 vuoden takaa, luopukaamme ajattelusta, että muista kielistä tulleet sanat olisivat jotenkin sivistyneempiä kuin omat sanamme ja vaihtakaamme sivistyssanat vierassanoihin – mitä akuutimmin, sen nonchalantimpaa!
– – –
aristoteles(at)yle.fi