Tänä vuonna muistelemme Runebergin päivän kunniaksi sitä, kun kerran istuin Tampereen Pispalassa sijaitsevan Rajaportin yleisen saunan edustalla perjantai-iltana. Saunasta poistui paikallinen punaposkinen saunamajuri ja kysyi haastavasti: tiedätkö mitä Molotov on suomeksi? En tiennyt, oikea vastaus oli vasara. Tästä mies innostui lisää ja kysyi naama saunomisesta höyryten: mitä on suomeksi Stalin? Tämän tiesin, se on suomeksi tietenkin teräs.
Vanha neuvostoliittolainen diktaattori Stalin on siis suomalaisen kirjallisen sankarin Vänrikki Stålin kaima, tarkoittaahan myös ruotsin sana stål terästä.
Samaa sukunimikaimojen sarjaa edustaa jääkärikapteeni ja kirjailija Jalmari Karan käyttämä nimimerkki Kapteeni Teräs, mutta onko se viittaus vänrikki Ståliin, jää arvailujen varaan.
Sen sijaan Vänrikki Stålin rivien vaikutukset kieleemme ovat yhä koko ajan kuultavissa. Ihmiset, jotka eivät välttämättä ole konsanaan Vänrikkiään lukeneet, saattavat päivittäin lainata jotain kielemme fraseologisesta aarrearkusta ammentamaansa Vänrikki-sitaattia.
Mitä nuo Vänrikin kuuluisimmat lentävät lauseet ovat? Kuka ne sanoo, missä tilanteessa? Lainataanko niitä oikein? Onko ne edes käännetty suomeksi oikein? Professori Teivas Oksala on urakoinut Runeberginsä kanssa innokkaasti. Hän on suomentanut pari vuotta sitten ilmestyneen Vänrikin lisäksi Hirvenhiihtäjät, Fjalarin, Hannan sekä Idyllejä ja epigrammeja, kaikki kaksikielisinä julkaisuina ja tutkinut mm. Runebergin suhdetta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Kysytään häneltä.
– – –
aristoteles(at)yle.fi
