Pilkkusäännöt ovat ikuinen tuskailun, elämän mittaisen uudelleenoppimisen ja vanhojen asioiden uudelleenlöytämisen ilon aihe meille äidinkielen käyttäjille. Ja niin kuin päälauseissa, alisteisissa sivulauseissa ja pronominiviidakossa ei olisi tarpeeksi, pilkut aiheuttavat huolia myös numeroiden yhteydessä. Kuten kuulijanimimerkkimme ”Ihan väärässäkö olen?” kirjoittaa:
Olen oppinut, että desimaaliluvuissa on pilkku. Nykyisin kuulee ja näkee hyvin usein käytettävän pistettä. Onko käytäntöön tullut uusi ohje, jota en ole huomannut. Entä mikä on desimaalinolla? Helsingin Sanomat vertasi viime vuoden lopulla Pääministeri-elokuvaa ja brittien tekemää elokuvaa Margaret Thatcherista näin: "Brittien budjetit ovat muutamaa desimaalinollaa isompia kuin suomalaisten."
Rakas nimimerkki ”Ihan väärässäkö olen?”. Nimimerkkisi on väärässä, sinä et. SI-järjestelmän mukaan desimaalit erotetaan joko pisteellä tai pilkulla. Euroopassa luvuissa käytetään pilkkua. Pisteen käyttäminen desimaaliluvuissa on anglo-amerikkalainen tapa, jota meillä noudattavat vain jotkut harvat transatlanttisuusinnon hairahduttamat poloiset koettaessaan saada luvuistaan NATO-yhteensopivia. Suomalaisiin lukuihin kuuluu pilkku, aivan niin kuin sauna kuuluu vihtomiseen.
Desimaalinolla taas on vihoviimeinen mukamatemaattinen keksintö, jonka kirjoittaja on ilmeisesti joku numeroista piittaamaton äärihumanisti, jonka Aristoteleen kantapään pilkunviilausosasto määrääkin heti jatkamaan lukujaan lukujen parissa!
– – –
aristoteles(at)yle.fi
