Aistimme ja sanontamme ovat tottuneet toimimaan maailmassa, jossa vallitsevat klassiset mekaniikan lait. Nämä newtonilaiset fysiikan lait eivät nykyään ole läheskään koko totuus maailmankaikkeudesta, mutta arjessa ne riittävät aivan hyvin. Kuten nyt vaikka kuvailmauksessa lumipalloefekti. Sehän tarkoittaa sitä tilannetta, kun pieni partikkeli lähtee pyörimään vuorenrinnettä nuoskalumessa ja kasvaa pian huikeisiin mittoihin, niin kuin lumipallo. Lumipalloefekti syntyy vain, kun kaikki osatekijät – lumen lämpötila, rinteen kaltevuus ja partikkelin alkuvauhti – ovat suotuisat. Niinpä ilmausta käytetään usein ns. menestyskierteen synonyyminä: kun kaikki asiat toimivat, kaikki asiat vaan toimivat ja lopputulos on iso lumipallo.
Mitä sanonnan merkitykselle tapahtuu, kun sen käyttäjä murtaa perinteiset luonnonlait ja käyttää sitä niin kuin MTV3:n urheilutoimitus Vancouverin talviolympialaisten mitaliodotuksia käsitelleessä jutussaan helmikuussa:
Liian suuret tavoitteet kääntyvät itseään vastaan ja lumipallo alkaa pyöriä väärään suuntaan.
Kun lumipallo pyörii väärään suuntaan eli ylöspäin, seurauksena on ilmeisesti negatiivinen lumipalloefekti, jossa kaikki lumipalloon vaikuttavat voimat kumoavat toisensa ja tuloksena on painovoimaa vastustava ylöspäin vierivä pienen pieni partikkeli.
Haastava kuvailmaus, mutta osoittaa, että jo pienetkin annokset fysiikkaa antavat kielenkäyttöön runsaasti ainutlaatuista lisäväriä.
– – –
aristoteles(at)yle.fi
