Viime vuosina olemme joutuneet tottumaan lehtimiesten ja poliitikkojen alati kiihtyvällä tahdilla käyttämään versioon vanhasta keppi ja porkkana sanonnasta. Tiedättehän sen kiistan siitä, miten aasia motivoidaan parhaiten etenemään: houkuttelemalla sitä porkkanan avulla vai pakottamalla sitä terävän kepin kanssa.
Sosiaalihistorioitsijat saavat aikanaan selvittää, miksi juuri meidän aikanamme ihmisiä, yhteisöjä ynnä muita tahoja koetetaan pakottaa erilaisiin toimenpiteisiin monin porkkana-alkuisin yhdyssanoin. Yleisin on tietenkin porkkanaraha, jolla ei ole mitään tekemistä karkkirahan, apurahan tai paperirahan kanssa.
Mutta voi porkkanaa käyttää virkistävästikin. Helsingin Sanomien Lontoon toimittaja kaivoi helmikuussa porkkanan kellarista värittämään brittiläistä painonhallintauutista seuraavasti:
Brittihallitus pohtii porkkanaa kilojen karistajille.
Kuten me kaikki ravintotieteen harrastajat ymmärrämme, brittilän hallitusväki on aivan oikealla asialla tarjotessaan laihduttajille terveellisiä juureksia, vaikka Aristoteleen kantapää jääkin miettimään, onko porkkanan aaseja kiihottava vaikutus siirrettävissä ihmismaailmaan täysimääräisenä, ilman että mitenkään haluaisimme vihjata, että britit olisivat jotenkin enemmän aaseja kuin muut.
- - -
aristoteles@yle.fi