Turkulainen blogaaja, Jari Nikkola, heitti minua haasteella. Pitäisi listata viisi kappaletta, joista tällä hetkellä pidän ja:
"Ihan sama, mitä genreä ne ovat, millaiset sanat niissä on tai ovatko ne edes hyviä, mutta niiden täytyy olla lauluja, joista todella nautit tällä hetkellä. Tämän syksyn parhaat biisit, jotka saavat olla joko täysin tuoreita tai mahdollisesti vanhempia tapauksia. Postaa siis lista näistä viidestä tämän hetken lempparilaulusta blogiisi ja haasta sitten viisi muuta bloggaajaa samaan!"
Ja minähän listasin:
Von Hertzen Brothers – Freedom Fighter
Koko kappaleen ajan kulkee kehon läpi kylmiä väreitä, vaikka järki sanoo, että ei näin kliseistä musiikkia voi olla edes olemassa, ja hell, minun ruumishan jopa tykkää siitä. Fiilikset ovat hieman samat kun kuuntelisi El Condor Pasaa kasin ratikassa selvin päin maanantaiaamuna ja oltaisiin juuri Oopperataloa ohittamassa.
Herzenien musiikkia kuunnellessa tulee useasti sellainen olo, että kappaleen olisi kuullut jo joskus jossain johonkin aikaan aikaisemmin.
Erittäin hieno ja kaunis kappale, joka kuunneltaessa herättelee erinäisiä ihokarvojen värähtelyitä. Osoitus siitä, että itsensä toistaminen voi olla ihan ok, kunhan jousi- ja kuorosektiot lisääntyvät tarpeeksi loppua kohden, biitti on tässä kappaleessa jotenkin turhamaisen tavanomainen. Tässä kappaleessa yhdistyvät länsimaisen tukirahamusiikin kauneimmat aariat junnaavaan pakkosijoitettuun rumpukomppiin.
Näinkin suositun yhtyeen tekeleeksi rakenteeltaan todella kiinnostava kappale, ei kuitenkaan liian kiinnostava, siitäpä on eräs lentokenttämusiikin säveltäjä pitänyt huolta. Kolmoskohdan räjähtävä duurisuus ja bright-pianot tuovat mieleen jonkun Abban hitin, ja Abbahan menee fiilikseen kun fiilikseen.
En tiedä mistä johtuu, mutta jostain syystä aina hävettää tykätä Coldplaystä. Ehkäpä tämä on sen vanhan viisauden tuotetta: Coldplayhan on miehille, jotka itkevät ja runkkaavat aamuisin. Kamalaahan se olisi myöntää tuollainen asia itsestään, enkä myönnäkään, kuuntelen aamuisin yleensä Verveä.
Noin, saadaanpahan vähän kiintiöangstia tähänkin listaan. Siitä huolimatta, tämä on minusta yksi maailmankaikkeuden toimivimmista kappaleista, kunhan sitä ei vain mene kuuntelemaan tai soittamaan väärässä paikassa.
Hyvä kappale siis, jos on suunnittelemassa vaikkapa itsemurhaa, viiltelemässä itseään tai muuten vaan synkistelemässä, hyvin toimii. Lisäksi Reznor on henkilö, jonka promokuvia en ole pystynyt katselemaan enää pitkään aikaan repeämättä. Olen myös monesti miettinyt, kuinka paljon nämä miehet itse repeilee näissä kuvaussessioissaan: ”Oo vähän silleen coolisti, niin ku androidi, joo, just noin, oo sillee robottina, hyvä hyvä just noin”
Secret Chiefs 3 – Renunciation
Tässä kappaleessa ja muutenkin koko yhtyeen tuotannossa yhdistyy sen verran kiinnostavia elementtejä, ettei tätä listauksessa voi sivuuttaa. Tämän kyseisen kappaleen voima perustuu alkuvaiheessa lähtevään suhteellisen kuivaan surfrock-komppiin ja nerokkaaseen teemaan. Mieleen tulee niin Tarantinon elokuvat kuin vanhemmat Bud Spencerin ja Terrence Hillin väkivaltawesternit.
Ehtaa tavaraa tämä ja listani ehdoton suosikki!
Niin ja haasteet lähtivät seuraaville henkilöille: Tuija Aalto / Tuhat sanaa, Mari Koo / Mieto Marinadi, Satu Kurvinen / YleX X-Stage, Heikki Hilamaa / Popularis sekä Pasi Räihä / Toista maata.