Näin tosiaan pääsi käymään, mutta kirjoitan siitä joskus toiste.
Tämä kirjoitus ei siis käsittele radiota tai musiikin streamausta.
Tämä kirjoitus käsittelee mediatottumuksia, ja koska tämä on minun kirjoitus, se käsittelee minun mediatottumuksia.
"Olisin mielelläni asuntovaunumies"
Näinä kultaisina kulutuksen kautta profiloitumisen aikoina, ei voi olla mies eikä mikään, jos ei identifioi itseään jonkun materian tai miehisen aatteen asian kautta.
Esimerkiksi:
Sitä voi ihminen olla diskomies tai Mersu-mies, muskelivenemies tai purjevenemies, PC-mies tai Mac-mies, asuntoautomies tai as-unto-vau-nu-mies (Hox: olemassa voi olla myös muskelivenenaisia).
Asia on sittemmin hyvin yksinkertainen: PC-miehet käyttävät PC:itä ja muskelivenemiehet ajelevat muskeliveneillä. Elämä jatkuu.
Valistus on kaiken A ja O, ja kaikki muutkin aakkoset
Jos tiedonvälitys, tai ehkä paremminkin tiedotevälitys, on aina sisältänyt toiminnassaan ns. valistuksen siemenen tai ainakin holhoamisen jalon tarkoituksen, se on jatkanut perinteitään myös uuden kommunikointi- ja tiedotusvälineen, Internetin tultua markkinoille.
Tämä ei koske kaikkea tiedonvälitystä: on myös olemassa toimittajia, jotka tekevät työtä palvellakseen ihmisiä, eivät välttämättä kertoakseen ihmisille, mikä on oikein ja mikä väärin tai mitä mistäkin asioista pitäisi milloinkin ajatella.
Tiedotusvälineet identifioivat ihmisiä mediankäytön suhteen Internetin tultua keskuuteemme, järjetön paradoksi.
Olisin mielelläni lennätinmies, mutta lennättimiä ei enää valmisteta
Minä, henkilökohtaisesti voisin olla vaikkapa asuntoautomies, eikä siinä mitään. En ole enää ala-asteella, minua ei enää kiusata siitä syystä, että ajelisin asuntoautolla.
Mutta, minä en henkilökohtaisesti voisi missään nimessä olla Internet-mies.
En myöskään voisi olla radiomies tai televisiomies. Koska Internet on vahvasti myös kommunikaatioväline, en mielellään olisi myöskään puhelinmies tai kirjemies.
Olisin mielelläni lennätinmies, mutta lennättimiä ei enää valmisteta.
Ja ok, lehtimiehiä on olemassa, mutta tässä yhteydessä haen nyt hieman eri asiaa.
Tässä lepää nyt kieroonkatsomisen ja (sosiaalisen) teknologiapelon ydin
Perinteisissä mediavälineissä on lanseerattu termi: nettiväki.
Tämä on tullut esiin nyt useassakin yhteydessä, mutta ennen kaikkea, kun on käsitelty Internetin avulla tapahtuneita tekijänoikeusrikoksia ja sitten muutamia muita hieman ikävämpiä tapauksia.
Näissä tapauksissa on aina noussut esille nettiväki.
Outoa, mutta jännää.
Oikeasti perinteiset tiedotusvälineet ovat pihalla ja ovat aina olleetkin
Nettiväestä puhuminen kertookin siitä, kuinka huonosti perinteisten välineiden toimittajat tuntevat kohderyhmänsä ja Internetin välineenä.
Toisaalta, uskon, että näin on aina ollutkin, eikä siinä ole mitään uutta, eikä se ole toimittajien syy.
Nykyinen tiedotusmalli ei ole enää relevantti verrattuna siihen, minkälaiset mahdollisuudet Internet tiedonvälitykselle tarjoaa. Nykyisin perinteisen tiedotusmallin harjoittamisessa on kyse perinteistä ja ammattikuntien hitaasta muuttumisesta.
Median kautta tuotettu totuus syntyy tänä päivänä täysin uudella tavalla, koska kuluttajalla on mahdollisuus luodata sitä lähes aina useasta eri lähteestä, myös lähteistä, jotka eivät ole mainos- tai julkisrahoitteisten tiedotusvälineiden tuottamia.
Tällainen mediatodellisuus on uudenlainen ja se tällöin ns. "totuus" syntyy aina kuluttajan päässä.
Lopulta nettiväestä puhuminen kertoo siitä, kuinka vahva tarve toimittajilla ja perinteisillä tiedotusvälineillä on edelleen ylläpitää luhistuvaa valta-asemaansa määrittäessään ja suodattaessaan todellisuutta.