Minä ja AgentsKun kuulin eka kerran Agents/Topi ja "Surujen kitara", niin singahdin musaliikheesseen ostahmaan sähkiksen. Nooh net myivät tietenki mitä oli jälkheen jääny. Elikkä nolis passanu parhaiten kanootinmeloiksi. Ittelä oli Hagströmin Kent lll jonka olin jo pöljyyksissäni myyny aikoja sitten pois.
Näin joskus pikkukläppinä Olan esiintyvän livenä lavala. Soli juttu joka, kopsahti kalhoon heti. Nooh Ola kuoli, musiikii jäi... sitten tuli Agentsi.
Agents elää ja sama kolahus kävin musiikin suhteen. Se jäi minun päähän ja kaverien kansa treenathaan sammaa juttua, joskaan ei pästä lähelekhään samhaan. Esa on uskollinen omale tyylilheen, vaikka sais Klaptonin Erkinkin varmasti kattohmaan pitkin nokkavarhaan. Siittä mie tykkään.
Mie kävin kattomassa Agentseja Ouluhallila 28.08.09 ja meno oli tosi hienoa, joskin vähäsen karsastin sitä fonipoikaa. Se minusta passaa pänthiin ko hajuvesi lihapulhaan. Tietekki se varhmaan on hyä Vesan tyyhliin.
Kaikki vokalistit oli hyviä. Topi kuitenki sai sulan hathuunsa. Soli semmonen, minkälaisena mie olen tottunu sitä kuuntehleen.
Häätyy joskus esitellä ittetekemiä kitaroita Esale. Mullon nykki ArchTopin akustinen kieliä vaile valmis ja solis soma, jos tuomonen mestari kokkeilis sitä.
Solekkomie älkää pöläkkö... ja lippu korkeale
t. Markus Antti
Kommentit (0)
Ei kommentteja.