Minä ja AgentsMinun mieleenpainuvin Agents muisto on joskus vuodelta.. 1999-2001,en nyt muista tarkkaa vuotta, kun olin jotain 12-13v.. Olin soitellu 2-3v koskettimia ja sitten niinä aikoina aloin soittelemaan kitaraa ja kotona tietenki levyn mukana Agentsia soiteltiin.
Sitten kesälomalla lähdettiin perheen kans käymään Keski-Suomessa mummolassa ja sielä on yleensä puolisukua kesäsin yhtä aikaa. Ja tietenki sinne sitten yhtäaikaa sattu minun täti ja hänen mies, joka sattuu olemaan suuri Agents-fani. Ja hän sitte huomas lehdessä yhtenä päivänä, että Agents & Jorma Kääriäinen on Hangan Lavalla.. Noh, ne tietenki olivat sitte heti sinne lähössä, mutta ne meinas aluksi etten mie pääsis mukaan ku olen vielä niin nuori, etten pääse sisälle. Mutta me keksittiin semmonen suunnitelma, että mie laitan suorat housut ja kauluspaidan päälle ja menen tätin kainalossa sisälle, niin ne päästää minutki sisälle.
Noh näinhän siinä kävi! Mie pääsin alueelle sisälle ja Hangan lavan pihalla ku käveleskelin niin siinä vastaan tuli Heikki Sandren ja Kai Pulliainen ja mie tietenki olin jo siitä aivan haltioissani, ku pikkupoikana näki livenä ne sankarit joiden soittoa oli pikkusena kuunnellu joka päivä.
Noh, siinä mie istuskelin Hangan lavan sisällä ja koitin väistellä tanssipyyntöjä ja oottelin että lämppäri lopettaa soittamasta ja heti sen jälkeen ampasin siihen lavan eteen.
Noh, vihdoin jonkun ajan kuluttua Agents kävelee lavalle ja siinä kohtaa miestä vietiin..
Kun Esa Pulliainen laittoi johdon kiinni kitaraan ja otti ensimmäiset sävelet kitarastaan, niin mie nousin puoli metriä lattiasta ilmaan ihastuksesta.
Ensimmäisenä lauluna kajahti ilmoille Yksi ainoa ikkuna instrumentaaliversiona, ja se oli kyllä sillon alottelevalle rautalankakitaristi-pikkupojalle niin hätkähdyttävä kokemus, että sitä ei tule ikinä unohtamaan. Se mitä oli monet vuodet levyiltä kuunnellu ja yrittäny soittaa jotenkuten haparoivasti perässä, oli nyt siinä nenän edessä ja näki miten se oikeasti menee ja se Esan live kitarasaundi, oli kyllä niin vaikuttava, että sitähän leijailtiin iha pilvessä..
Ja elävästi tästä keikasta on jääny se mieleen, ku näytin laulun jälkeen Esalle peukkua, niin hän katto minuun ja näytti takasin peukkua, niin siitähän sitä vasta hyvä mieli pikkupojalle jäi . :D
Sitä koko loppukeikkaa töllisteltiin ihastuksesta soikeana ja sen jälkeen mie en kyllä varmaan kahteen vuoteen edes puhunu mistään muusta ku Agentsista ja Esa Pulliaisen kitaransoitosta ja eipä sitä paljon muita laulujakaan harjoteltu pariin vuoteen, ku Agentsia. :D
Nykypäivänä tieten on mieli avartunu, mutta hieno muisto jäi! Ja kyllähän sitä sen jälkeenkin useaan kertaan on Agentsi nähty, mutta tuo Agentsin ensitapaaminen kyllä on jääny niin syvälle mielensopukoihin, että ei iha hevilä unohdu. Se lähinnä oli se syy miksi ite koskaan alotin tosissaan soittamaan kitaraa ja mistä on tullu sitte itelle rakas ja nro.1 harrastus. Että Agentsia voi siitäkin kiittää!
Miika P.
Olin joskus 80-luvulla isäni ja äitini kanssa Riihimäen Riutanharjulla kuuntelemassa Topi Sorsakoskea ja Agentseja. Itseäni kiinnosti Sorsakoski lähinnä sen takia, että Topin veli soitteli Juicen bändissä. Isäni kuitenkin ihastui illan mittaan Agentseihin täysillä. Aluksi kitaristi oli Suomen paras, sitten Euroopan paras ja illan loputtua kitaristi olikin jo maailman paras. Tämä juttu on jäänyt mieleeni ehkä sen takia, etten ollut aiemmin ollut vanhempieni kanssa lavatansseissa ja muutenkin musiikkimakumme poikkesivat siihen aikaan täysin. Agents oli kuitenkin jollain tavoin meitä yhdistävä side, koska kaikki nautimme illasta täysin siemauksin.
Virpi
<!-- /* Font Definitions */ @font-face {font-family:"Cambria Math"; panose-1:2 4 5 3 5 4 6 3 2 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:roman; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610611985 1107304683 0 0 159 0;} @font-face {font-family:Calibri; panose-1:2 15 5 2 2 2 4 3 2 4; mso-font-charset:0; mso-generic-font-family:swiss; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:-1610611985 1073750139 0 0 159 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-unhide:no; mso-style-qformat:yes; mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:11.0pt; font-family:"Calibri","sans-serif"; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:Calibri; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:Calibri; mso-bidi-theme-font:minor-latin; mso-fareast-language:EN-US;} .MsoChpDefault {mso-style-type:export-only; mso-default-props:yes; mso-ascii-font-family:Calibri; mso-ascii-theme-font:minor-latin; mso-fareast-font-family:Calibri; mso-fareast-theme-font:minor-latin; mso-hansi-font-family:Calibri; mso-hansi-theme-font:minor-latin; mso-bidi-font-family:Calibri; mso-bidi-theme-font:minor-latin; mso-fareast-language:EN-US;} @page Section1 {size:595.3pt 841.9pt; margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} -->
Kommentit (0)
Ei kommentteja.