Elokuussa 1902 Wilhelm palaa Hovimäkeen mukanaan raskaita uutisia. Venäjä kiristää Suomesta otettaan ja painostaa erottamaan kaikki ne virkamiehet, jotka ovat laiminlyöneet laittomien kutsuntojen toimeenpanon. Wilhelmiä huolestuttaa myös kartanon kohtalo, koska poikaansa Felixiin hän ei voi luottaa, tämä kun häviää taas matkoilleen Helsinkiin. Felix myy taulunsa ja juhlii ystäviensä kanssa saamansa rahat taivaan tuuliin. Kartanoon hän palaa allaan automobiili, joka on ostettu velkarahalla. Wilhelm menettää malttinsa täysin, mikä taas on vaaraksi hänen heikkenevälle terveydelleen.
Jouluna Hovimäkeen saapuu Lilli miehensä Alexanderin kanssa, joka puolustaa venäläisten tiukentunutta asennetta. Felix pilkkaa avoimesti kenraalikuvernööriä ja tunnelma kartanolla kiristyy. Wilhelmin rintaa alkaa pistää ja paikalle kutsutaan tohtori Johan, joka kehottaa Wilhelmiä vetäytymään eläkkeelle hovioikeudesta. ”Jos minä eroan, minun tilalleni nimitetään joku veltto vanhasuomalainen myöntyväisyysmies tai Bobrikovin kätyri ” kuuluu Wilhelmin vastaus.
Helmikuussa 1903 Turun hovioikeuteen saapuu kasakoiden kanssa poliisimestari, jonka tehtävänä on erottaa hovioikeuden asessorit. Wilhelm muiden mukana poistuu paikalta pystypäin. Kun Wilhelm palaa Hovimäkeen pelkkänä tilanomistajana, hän pikku hiljaa paneutuu kartanon arkisiin askareisiin.
Kun elokuu koittaa ja Toivo on lähdössä Forssaan työväen kokoukseen, Hirvikosken raitilla ratsastaa nimismies santarmien kanssa kohti Hovimäkeä. Kaupalta soitetaan kartanoon ja varoitetaan yllätysvieraista. Wilhelm piilottaa papereitaan Oton avustuksella salakomeroon ja ottaa sen jälkeen tyynesti vieraat vastaan. Nimismiehellä on mukanaan karkotusmääräys, jonka mukaan Wilhelmin on poistuttava maasta viimeistään viiden päivän kuluttua. Wilhelm hyvästelee sukulaisensa ja väkensä ja toivottaa kaikille Jumalan siunausta. Väki jää vilkuttamaan, kunnes vaunut ovat kadonneet näkyvistä.