Lokakuussa 1905 Oskari palaa Hirvikoskelle ja alkaa värvätä torppareita taistoon ensin Venäjän keisaria ja sitten Suomen porvareita vastaan. Sepän Toivo monien muiden lailla ilmoittautuu mukaan, mikä huolettaa hänen vanhempiaan. Parin päivän päästä tieto Venäjältä Suomeen levinneestä suurlakosta kantautuu pitäjälle. Yhteydet ovat poikki ja Felix tuskailee kartanossa sitä, ettei ole Helsingissä. Oskari kiertää pitäjää, puhuu lakkoon ryhtymisestä ja koko paikkakunnan haltuunottamisesta. Lakkolaiskulkue riisuu nimismiehen aseista ja karkoittaa tämän. Rautatieasema laitetaan vartiointiin. Aseita ei vaan löydy riittävästi. Toivo antaa Oskarille vinkin pehtorin kartanolla pitämästä ampumaseurasta, jonka harjoituksiin veli Väinökin on osallistunut. Oskari painuu pehtorin luo ja vaatii Hirvikosken työväen valtuuskunnan nimissä luovuttamaan ampumaseuran kiväärit. Otto ei vaatimukseen suostu; Oskari uhkaa tulla uudestaan isommalla joukolla. Otto piilottaa aseensa ensi tilassa kartanon ullakolle, jonne Väinö jää niitä vahtimaan. Oskari saapuu joukkonsa kanssa aamutuimaan hakemaan kivääreitä. Myös Katri saa kuulla Oskarin toimista ja hän päättää lopettaa järjettömyyden, jossa veli on veljeä vastaan. Myös Katri ryntää Eliaksen kanssa kartanolle ja pitää punakaartilaisille kiivaan puheen, jossa kysyy Kuka haluaa ottaa ihmishengen tunnolleen? Väki vetäytyy kiihkostaan heränneenä pois pihamaalta.

Ruth on Helsingissä aktiivisesti mukana opiskelijaystäviensä kanssa Venäjän laittomuuksia vastustavassa toiminnassa. Käskynjaossa hänet sijoitetaan sidonta-asemalle, joita on perustettu tilanteen kärjistymisen pelossa. Siellä Ruth tapaa myös Sepän Alman. Venäläiset tuovat kaupunkiin lisää tykkejä ja laivoja; ristiriitaisia tietoja liikkuu; pelko venäläisten väkivaltaisista toimista jäytää, kunnes keisarilta tulee tieto: kaikki laittomat määräykset perutaan ja uutta vaalilakia yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden pohjalta valmistellaan. Painovapaus ja kokoontumisvapaus tulevat taas voimaan. Väki on helpottunutta, mutta Felixin on vaikea luottaa lupauksiin, jotka tulevat keisarin suunnalta. Maaliskuussa 1906 hänen pitäisi olla valtiopäivillä, mutta kartanon kevätyöt huolettavat häntä enemmän. Kuri on löystynyt ja vallankumous kytee joka torpassa. Felix on ärtyinen ja haukkuu metsätöissä uurastavan Toivon, jolle päättää merkitä vain 3 työpäivää tehdyn 6 sijaan. Tyytymättömyys torpassa kasvaa.