Erehdyin lauantaina katsomaan televisiota. Syynä Woodstock-dokumenttielokuva. Ja jälleen kerran mietin, että aika on lahjomaton mittari.
Teemahan sen esitti, kolmetuntisen dokumenttielokuvan Woodstockista, joka jäi historiaan. Viidensadantuhannen ihmisen ikimuistettava, ja kaoottinen konsertti, jonka katsotaan olleen luomassa myös Vietnamin vataista liikettä ja merkinneen hippikauden loppua.