Palautetunti luokassa

Palaute tulee antaa taitavasti

Olennaista on kannustaa toimivaan ilmaisuun ja omakohtaisiin, persoonallisiin tapoihin ratkaista asioita. Mitään julkista nöyryytystä tai sen koommin myöskään tarpeetonta glamouria ei kannata tukea. Usein arkikielessä mediatuotantoihin liitettävä hyvä ja huono -akseli ei sovellu koulussa tehtyjen töiden arviointiin. Tekijät keskustelevat usein mielellään tekemisen hankaluuksista tai yllätyksistä. Ulkokuvausten sääyllätykset tai valon riittämättömyys saattavat antaa hyvän opetuksen tulevaisuuden suunnitelmille. Lähtökohtana voisi pitää toimivuutta suhteessa asetettuihin päämääriin. Oletuksena on siis se, että on asetettu päämäärä. Kaikista töistä on jotain hyvää sanottavaa tai ainakin niistä löytyy keskustelunaihetta.

Tästä pääsee helposti monen ongelman ytimeen. Jos työskentelyssä ei ole ollut päämäärää ja tavoitetta, ei käteen jää arviointia varten kuin puhdas subjektiivinen mutu-tuntuma. Palautteen antaminen on tällöin täysin sen varassa, kuinka hyvin opettaja voi kuvitella tuntevansa oppilaiden sisäisen maailman. Silloin voi olla vaarana, että joku oppilas kokee hätäisesti tehdyn negatiivisen kritiikin motivaationsa tai intonsa latistajana.
Kannattaa siis lähteä liikkeelle pienimmästä yhteisestä tekijästä - vai olisiko oikea määre itse asiassa laajimmasta yhteisestä nimittäjästä - eli itse työskentelystä ja työryhmästä. Työskentelylle ja työryhmille annetaan aluksi tavoitteet, joiden mukaan tehtyä sitten arvioidaan. Jako kokeiluihin, harjoituksiin ja omiin töihin helpottaa tavoitteiden asettelua ja arviointia. Kokeilut ovat luokan yhteisiä ja niillä luodaan mielikuvia käsiteltävästä aiheesta tai tekotavasta. Ryhmätyönä tai pareina toteutettavat harjoitukset perehdyttävät käytettäviin työtapoihin, tekniikkaan ja ilmaisuun. Näiden jälkeen oppilailla on enemmän valmiuksia toteuttaa omia teoksia. Odotukset ja taju omista mahdollisuuksista ovat realistisemmat.

Mediaa hyödyntävät työt ovat pääosin aina ryhmätöitä, joten työskentelyn arviointi ja ryhmän toimivuuden korostaminen ovat osoittautuneet hyviksi lähtökohdiksi. Ryhmä jakaa vastuuta, oppii yhdessä ja ottaa myös palautteen vastaan yhdessä.

Kokeilut

- luokan yhteisiä töitä
- mielikuvat aiheesta ja tekotavasta

Harjoitukset

- ryhmä- tai paritöitä
- työtavat, tekniikka ja ilmaisu

Omat työt

- pääosin ryhmätöitä
- opettavat myös yhteistyötaitoja

Arviointia ja palautetta helpottaa dokumentointi. Monet työvaiheet ja valinnat havainnollistuvat "työskentelypäiväkirjalla" (usein siis 2-3 päivän päiväkirja). Tämä kuvia, tekstiä ja kenties videodokumentteja sisältävä audiovisuaalinen työskentelypäiväkirja kannattaa esitellä töiden yhteydessä. Se tuo kaikille elävästi mieleen yhdessä kuljetun matkan ideasta valmiiseen työhön ja irrottaa kielen kannatkin helpommin luokan yhteisessä keskustelussa.

Tavallinen esimerkkipalautetunti luokassa koostuu oppilaiden omista esityksistä työskentelypäiväkirjan muodossa, esim. 5-10 min/työ. Palautetunnilla käydään läpi kuinka työprosessi eteni, katsotaan valmiit työt uudestaan ja keskustellaan. Tehtyjen töiden arviointi on tärkeää, myös aito kriittinen tarkastelu – mieluiten etukäteen asetettujen tavoitteiden asettamissa rajoissa. Tulee kuitenkin muistaa, että lapselle ja nuorelle mediatöillä voi olla monia välillisiä merkityksiä, joita ei heti näe.

Media vetoaa ja vahvistaa lapsen ja nuoren halua olla jotain ja kuulua johonkin. Yhteisesti toteutettu oma mediatyö voi olla erinomainen väline oppilaille käsitellä niin omaa identiteettiä kuin sosiaalisia suhteitakin.

Palautetunti

• valmiiden töiden katselu
• työskentelypäiväkirjojen esittely
• työprosessin tarkastelu
• keskustelu
• töiden arviointi

Mediaprojektissa ja mediataitoja harjoiteltaessa moni oppilas löytää itsestään kyvyn tai lahjan, jota ei ole tiennyt olevan olemassakaan. Yksi huomaa osaavansa tehdä loistavia ääniefektejä, toinen huomaa olevansa hyvä kaikessa kolmiulotteista hahmottamista vaativassa tehtävässä ja kolmas havaitsee esiintymisen yllättäen olevankin juuri hänen alansa. Tällaiset löydöt ovat oppilaille arvokkaita ja korvaamattomia. Ryhmätyötilanteita kannattaa seurata sillä silmällä ja nostaa huomioita palautetunnilla esille.

Omaa työskentelyä voidaan pohtia muun muassa seuraavin kysymyksin:
• Miten käsikirjoitus syntyi?
• Miten työnjako sovittiin? Miten ryhmätyö toimi?
• Mikä työvaihe tai tehtävä oli elokuvanteossa mielenkiintoisin?
(suunnittelu, käsikirjoitus, lavastus, ohjaus, kuvaus, äänitys, leikkaus, näytteleminen)
• Oliko valmis työ sellainen kuin odotit?
• Kerro mielipiteitä ja ajatuksia omasta työstä.