Kurkistus diplomaattikoulun päiväohjelmaan

Diplomatia on tärkeä ala, kun siinä ei saisi päästää suustaan mitä tahansa kuten taksijonon sanaharkissa, vaan pitäisi olla suorastaan diplomaattinen ja mielistellä niitä, jne, tai ainakin olla jotakuinkin ihmisiksi.

Ei ole helppoa se luonnostaan monelle!

Sanotaan että Britannian kuninkaallisista se vanhin prinssi aina diplomatiareissuilla saattaa sanoa melkein vain mitä niille, joita se on käynnillään ”kunnioittamassa”.

Ja ongelma on se, että prinssi ei ole mikä vain helppoheikki, joka tokaisee jotain, mikä saman tien unohtuu muilta, vaan kun se prinssi näet on Englannin kuningattaren puoliso, niin jollain lailla sen sanomiset valtiovierailuilla ja muilla, lehdistön mikrofonien ja kameroiden keskellä, eivät ihan luiskahda huomaamatta samalla lailla kuin menisi jonkin kylähullun möläytys silakkamarkkinoiden tungoksessa.

Niitä on sen prinssin töksäytyksiä ihan internettiinkin kirjattu, kun se esmes sanoi Skotlantilaiselle autokoulunopettajalle (1995) että ”Millä ilveellä te pidätte nämä paikalliset niin kauan viinasta irti että ne saavat inssiajon läpi?”

Ja kuulemma osoitti kiinnostustaan paikallisväestön alkuperää kohtaan lausumalla Cayman-saarilla että ”Eikös suurin osa teistä täällä polveudu merirosvoista?”

Edelleen, kansallispuvussa oleva Nigerian presidentti sai kuulla prinssiltä v. 2003 että ”Näytät (tuossa kansallispuvussa) siltä kuin olisit maate menossa”.

Tutustumiskäynnillä Salfordin yliopistossa avaruusnäyttelysä prinssi puolestaan tokaisi rakettilennosta innostuneelle 13-vuotiaalle koululaiselle että ”Sinä se et kyllä koskaan tuolla raketilla tule lentämään. Liian lihava olet astronautiksi.”

Eri vammaisjärjestöjä myös tiettävästi hieman hypähdytti, kun prinssi veisteli pyörätuolissa olevalle sokealle, opaskoiran saattamalle naiselle että ”Mitäs luulet, mahtaako anorektikoille olla opaskoiria jotka syö niiden puolesta, heheh.”

http://en.wikiquote.org/wiki/Prince_Philip,_Duke_of_Edinburgh

Niin semmoisissa sanomisissa on kyllä selittelemistä sitten lehdistösihteerillä helposti koko iltapäiväksi.

Ja vaikea on sen lehdistösihteerin selitellä, kun ei se voi niinkään sanoa että se prinssi on hullu, että se nyt puhuu ihan mitä sylki suuhun tuo, eikä se lehdistösihteeri voi väittää kuulijoita valehtelijoiksikaan, että ”ei se prinssi niiin sanonut”.

Vaan se pr-sihteeri vaan joutuu vaan vääntelemään käsiään naama punaisena ja kravattiaan avarammaksi kiskoen siinä kärvistellä ja kuikistella ja keikistellä, että voi voi sentään, ottakaahan vieraat suolapähkinöitä ja Salme, kaadapa vieraille kahvia lissää ja hei katsokaakin lentääkös tuolla ylhäällä lokki eikun mehän ollaankin sisällä ja se on varmaan palovaroitin katossa tuo valkoinen, heheh, lokiksi luulin minä tyhmä tyhmä tyhmä! - Ja sitten lehdistösihteeri lätkii itseään kämmenellä otsaan sen tyhmän tahtiin ja laittaa silmiään kieroon ja yrittää näyttää seuranäyttämötyyliin liioitellun umpityhmältä pässinpäältä, että unohtuisi ne prinssin sanomiset.

Eli sen takia kun diplomatia ei monien päässä ole synnynnäinen armolahja, niin on olemassa diplomaattikouluja, joissa voisi oppia, että miten pitää, ja etenkin että miten ei.

Kurkistakaamme mielenkiinnon tähden millainen on yhden päivän ohjelma diplomaattikoulussa.

 

Maanantai - Maanandag

8.00 Aamuveisu.

Veisataan jonkin maan kansallislaulu. Tänään vuorossa Kanadan kansallislaulu, nimeltään ”O Canada.”

Korostetaan, että laulun alkua ei saa laulaa kysyvällä äänenpainolla: ”Oh..   ..Canada?” eikä missään tapauksessa kieltosanan kanssa ”Oh No! – Canada!”

Askarrellaan paperista Kanadan lippu ja sen alle kyltti Kanadan lippu / Ticket of Canada.

8.15 Tabuvartti.

Tänään käymme läpi puheenaiheita jotka eivät sovi diplomaattibrunssille ja toteamme että anekdotaalisenakin militaristis-strateginen etnomatematiikka on aihepiiri jota on syytä välttää dilpomaattisten ruokapöytien ääressä.

Emme siis arvuuttele yhteisellä atrialla, että montako ryssää yksi suomalainen vastaa tietyssä annetussa tilanteessa tai geneerisesti.

Toteamme myös, että niin kiehtovia kuin itse koetut lääketieteelliset operaatiot ovatkaan, ja niin huisin kiinnostavaa kuin olisikin tutkia hammasvälejään puisella tikulla löytäen ties mitä makupaloja, niin henkilökohtaisen hygienian ja terveyden toimet eivät diplomattipöytään välttämättä kuulu muunmaalaisilla kuin suoma- .

8.30  Välitunti

Juostaan pihan ympäri ja saadaan happea. (Ja typpeä, jalokaasuja jne.) Käydään tarpeen tullen virtsalla.

9.00 Diplomatian työkaluja.

Tutustumme samppanjavispilään ja maistamme erilaisia suolakeksejä, joiden päällä on tikkuun isketty juusto, lihapulli, chatka-rapu tms. Muistutetaan että hammastikuilla ei kaiveta hampaita, eikä lihapullista tehdä hauskoja, pitkäjalkaisia Tähtien Sota -eläimiä niiden avulla pöydän reunalle ja loungen flyygelin päälle.

10.00 Katastrofiharjoitus.

Opetellaan hissin hätänapin paino. (Pitää painaa piiiiitkään, kunnes alkaa ritilän takaa kuulua hissihuolotkeskuksen kälätystä.) Heimlichin ote. Kokeillaan, miten pitkälle oliivi lentää. Taksin soitto ja rahan sujauttamis hotellin portierille vaivihkaa ”palveluksista” tai että pitää suunsa kiinni. Tai molempia. (Silloin 2 eri rahaa.) Tutkitaan ja merkataan listasta hotellit, joissa on illalla tyynyllä nami odottamassa ja ne, joissa ei. Niitä varo!

11.00 Diplomaati vai dipsomaatti – raittiusoppea ulkoasiainhallintoon. Tutkitaan Turmiolan Tommi-kirjaa ja jatketaan askartelutehtävää siitä mihinkä viimeksi jäätiin.  Opetellaan salaisten agenttien temppu miten voi juoda älyttömästi viinaa menemättä umpikänniin, ainakaan ihan heti. Kokeillaan.

12.00 Jörö-Jukka edustaa Suomea. Tutkitaan Jörö-Jukka kirjaa ja puhutaan henkilökohtaisesta hygieniasta. Katsotaan lehdistä miesten ja naisten kuvia ja asuja mietitään, että mitä nekin on oikein ajatelleet. Jos on huono olo edellisestä alkoholikokeesta, niin voi istua perällä; siellä Vissyä kori ja Tetris.

13.00 Syömä.

Käydään katsomassa työpaikkaruokalassa ja osa laitoksissa, miten kansa syö. Söpöä!!! Liikuttavaa!!!! Kamerat mukaan ehdottomasti!

Mennään valittuun lähetystöön itse syömälle. (Muistetaan että ei puhuta montako mitää yksi suomalainen vastaa, ei puhuta katetroinnista eikä kaivella hampaita tikulla kun pitää Isäntä sen esitelmänsä joka on pakko kuunnella tai ei saa tarraa.)

15.00 Luokkaan; tittelioppia.

Opetellaan eri titteleitä ja harjoitellaan niitä parin kanssa.  Lopuksi heitetään tittelit pois. (Ja jotka ei tiedä mitä tarkoitta että heitetään tittelit pois, niin ette enää riisu vaatteita vaan tulette kysymään!!)

15.30 Ryhmä jakautuu kahtia – Kielipuoli menee opettelemaan kieleä, kaupallispuoli kokoontuu pihalle.

Kielipuoli: Sää on neutraali puheenaihe. Opetellaan sanomaan yhdeksällä kielellä luontevasti ”On ilimoja pitännä”. Kielistä ovat tänään vuorossa proto-Navajo, keskinen eteläslaavi ja Sibbosvenska. Opetellaan myös sanomaan, saunassa ähkimisen seassa, sopivan ympäripyöreänä kommenttina ”Ähmmhhyyymmm…” niin että sen voi myöhemmin selitellä joko neutraaliksi, myönteiseksi tai kielteiseksi vastaukseksi esitettyyn kysymykseen tai mielipiteeseen.

Kaupallispuoli: Mennään kirpputorille ja tingitään, yritetään ostaa halvalla ja sitten mennä toiselle kirpputorille ja sitten koetetaan myydä ne kalliilla. Erotuksella ostetaan Alkosta pieniä samppanjapulloja ja käydään puistossa juomassa kansan tapaan ”pussikalja”-samppanjat.

17.00 Siistiytymistauko; vaihdetaan ylle smokki tai vastaavat tiedot.

18.00 Kokoontuminen painikoululla ja sitten taksimatkan jälkeen, paininuket mukana, hotellin tanssisalongissa.

Harjoitellaan drinkkien tekoa ja paritansseja 80-kiloisten paininukkein kanssa. Opitaan pitämään hervoton partneri tanssin pyörteissä niin että muut eivät huomaa tanssipartnerin sammumista, niin että tämän voi kainalon alta ja housun/hameenkauluksesta/mekon laskoksesta tarraten tanssittaa nurkkaan ja asettaa sohvapöydän ääreen, esim naama luontevasti maapähkinäkulhoon, niin että tilanne vaikuttaa normaalilta diplomaatti-illallata.

20.00 Kotio saa lähteä, tai maan hotellihuoneeseen jos ei jaksa kotio mennä.

04.45 Kotio/hotellihuoneeseen pakko lähteä. Myöhäiset lähtijät muistakaa vilauttaa hotellin portierille pari seteliä ja silmänisku. ”Vaikeneminen on kultaa.” Huom. Tyynyllä on suklaanamin lisäksi Burana.

Sellainen on 1. mallipäivä diplomaattikoulussamme – myöhemmin lisää! Eläköön oppi & kaikki diplomaattis- !

kommentit

Nooh, noista prinssi Philipin kommentteja voi ehkä ymmärtää, kun vanhemmat on ties minkä maan keskenään naineita aristokraatteja. Siis iso-iso-isä on Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg:in herttua. (Sanokaapa tuo titteli nopeasti 10 kertaa peräkkäin, jos ei kieli kieltäydy yhteistyöstä neljännen kerran jälkeen, niin todistamme ihkaoikeaa ihmettä. Tahi ehkä ei paavillisessa mielessä...).

Pitkiä ovat nuo diplomaattikoulun opiskelupäivät. Toivottavasti koulutuksesta saatavat diplomaattidiplomit ovat hienoja. Tai että ainakin niissä olisi hienot, barokkilehtikullatut kehykset, joita voisi sitten mukavaatimattomasti esitellä kanssaihmisilleen.

Samppanjavispilän syvin olemus on jäänyt minulle epäselväksi; eikö se sodi samppanjan filosofiaa vastaan? Siis sehän on itseasiassa samppanjan syvällisimmän perusolemuksen vastainen kapine!

>Japa La, 2013-03-23 00:44

Shampanja ilman kuplia on valkoviiniä. Shampanjan hintalisäarvo on siinä että laitetaan kuplat ja shampanjavispilän siinä että saadaan kuplat pois. (Kuin ikkuna. Ensin tehdään seinä jotta valo ei tule sisään, sitten siihen tehdään reikä jotta valo pääsee sisään, sitten verhot että valo ei tule sisään...)

Mutta shampanjavispilä on tärkeä jos on sellainen ihminen että on korsetissa tahi muutoin täynnä itseään. Niin, että sisälle ei mahdu kuplia. Silloin kuplat pitää ottaa pois.

>Tuomoh Ti, 2013-03-26 12:41

Tämä on ehkä Kajon paras juttu heti Hyviä ja huonoja sääntöjä -jutun jälkeen. Aivan hillittömät olivat kohdat, joissa opetellaan yhdeksällä kielellä sanomaan "On ilimoja pitännä" ja "lentääkös tuolla ylhäällä lokki eikun mehän ollaankin sisällä ja se on varmaan palovaroitin". Lisää tällaista. Hieno mielikuvitus ja kielellinen taiteilu. Kiitos, Kajo!

>H.T. Ma, 2013-03-25 17:12

lisää kommentti

ajatusten miljoonalaatikko

Markus Kajo. Blogi. Ajatusten miljoonalaatikko.

Yleisradion toimittaja Markus Kajo avaa ajatusten miljoonalaatikkonsa. Jos kommentoitte, niin armeliaita olkaa! Mitä auttaa että haukkuu hänet? Ei mitään se auta! (Totta. -Olotilan toimitus)

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä