Vihersähköä ja luomuruokaa - valtio ekoheräsi

Suurin osa meistä ostaa hinnan perusteella. Halvinta tietenkin. Meidän kansalaisten lisäksi näin on tehnyt myös valtio, mutta nyt kriteerit muuttuvat. Hallitus nimittäin hyväksyi viime viikolla ympäristöministeriön valmisteleman kestäviä hankintoja koskevan esityksen, jonka tarkoitus on nostaa ympäristön painoarvoa palvelujen ja tavaroiden ostokriteerinä.

Valtion ja kuntien pitää yksinkertaisesti kertoa tarjouspyyntövaiheessa painottavansa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia päätöstä tehdessään. Tällaisia valintoja monet meistä tekevät ruokakaupassa päivittäin. Saatamme vaikka ajatella: "Onpas näillä tomaateilla halpa kilohinta! Ai nämä ovatkin espanjalaista... No siinä tapauksessa otan sittenkin kotimaisen lähitomaatin ja jää rahatkin Suomeen..." jne. Nyt siis myös valtio alkaa miettiä ja toteuttaa ostojaan ekologiselta ja työllistävältä kannalta.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) toteaa tuoreessa Talouselämän haastattelussa näin: "Vaikka aluksi esimerkiksi luomuelintarvikkeet tulevat muita kalliimmiksi, tulee kysynnän kasvu laskemaan hintoja pikkuhiljaa". Valtion olikin jo korkea aika alkaa näyttää esimerkkiä asiassa, jonka kanssa me kuluttajat painimme jatkuvasti. Ruoan hinta on Suomessa korkea ja etenkin luomun kohdalla hinta on monelle jopa este. Jos jokainen suomalainen valitsisi kaupassa vaikkapa luomumaitoa tavallisen sijaan, olisi luomumaitolitran hinta epäilemättä nykyistä halvempi.

Ympäristöministeriön kestävien hankintojen esityksessä todetaan myös seuraava: ”Pitkällä tähtäimellä ympäristöystävälliset hankinnat vähentävät julkisten organisaatioiden menoja”. Allekirjoitan. Niin hankinnoissa kuin ylipäänsä ympäristöystävälliseen toimintaan tähdätessä voidaan saada aikaan taloudellisia sästöjä. Esimerkiksi täällä YLEssä on siirrytty kaksipuoliseen tulostamiseen ja päätetty luopua kertakäyttömukeista. Näiden asioiden osalta ollaan niin alussa, ettei säästetyistä rahasummista tai materiaalimääristä voi vielä sanoa mitään, mutta suunta on selkeästi alaspäin ja vuositasolla puhutaan kymmenistä tuhansista säästetyistä euroista - turhasta jätteestä puhumattakaan! 

Jatkan Talouselämän jutun siteeraamista:"Kuljetuksia ja autolla liikkumistarvetta vähennetään logistiikkaratkaisuilla, työsuhdematkalipuilla sekä käyttämällä etä- ja videoneuvotteluja. Lehtomäen mukaan henkilökohtaisia kansainvälisiä tapaamisia tarvitaan toki edelleen, eivätkä lentomatkat lopu kokonaan, mutta delegaatioiden kokoa rajoitetaan". Hyvä! Meitä perusjamppoja ollaankin jo tarpeeksi syyllistetty yksityisautoilusta ja tekemistämme lomalennoista. Valtion on toimittava esimerkkinä, kun suomalaisilta vaaditaan ekotekoja. ja mitä videoneuvotteluihin tulee, meille taviksille virtuaalineuvottelut ovat olleet arkea jo kauan! Veikkaan, että lähes jokainen tämänkin tekstin lukeva on skypettänyt edes joskus. Webcamit, nettipuhelut ja erilaiset chatit ovat tavallaan ihan sama asia kuin työpaikan virtuaalikokouskin, hiukan eri käyttötarkoituksella ja -liittymällä tosin. Kun kerran osaamme kotona käydä virtuaalipuhelua tietokoneelta, miksemme tekisi samaa asiaa työympäristössä? 

"Valtio uusii myös henkilöautopolitiikkansa ja asettaa rajat autojen hiilidioksidipäästöille". Ehkä tämän myötä saamme ruuhkamaksuasiaa eteenpäin ja julkista liikennettä kehitetyksi muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla! Ymmärrän hyvin suomalaisten turhautumisen ilmastonmuutoskeskustelun osalta syntyneeseen yksityisautoilun parjaamiseen. Henkilöauto on suurimmassa osassa maata ainoa mahdollinen kulkuneuvo.  

"Ruokapalvelujen elintarvikehankinnassa painotetaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa. Aluksi näitä vaihtoehtoja on oltava tarjolla kerran viikossa ja myöhemmin kaksi kertaa viikossa. Laite- ja palveluhankinnassa noudatetaan energia- ja ympäristömerkkien vaatimustason kriteereitä". Luomuruoan ystävänä haluan korostaa etenkin tätä kohtaa, sillä kyseessä saattaa olla suuri askel kotimaisen lähi- ja luomuruoan suosion nostamiseen. Ylipäänsä se, että siirryttäisiin kotimaisen ja sesonginmukaisen suosimiseen on ekoteko. Hyvä Suomi! Toivotaan, että kunnissa aletaan ottaa esimerkkiä tästä valtion mallista. Kun lähiruokaa suosittaisiin laitosruokailuissa edes yhtenä päivänä viikossa, elvyttäisi se epäilemättä paikallista tuotantoa ja jälleen kerran: raha jäisi näin oman kunnan sisälle.

Vaikka valtio onkin päättänyt ottaa ekoaskelita eteenpäin, ei kuntia voi pakottaa vastaavaan toimintaan. Vauhdittaakseen kuntien adaptointia, valtio aikoo edellyttää kestävän kehityksen kriteereitä myöntäessään kunnille avustuksia ja tukia. Tätä voi myös tehdä jokainen firma! Vaatikaa omalta alihankkijaltanne kestäviä toimintamalleja. Esimerkiksi YLE on vaatinut vastikään tehdyssä jätehuoltokilpailutuksessa firmojen hiilidioksidipäästölukuja. Olemme kuulemma ensimmäisten joukossa. Mikään ei estä esimerkiksi määrittämästä omia kilpailutuskriteerejä uudestaan siten, että maantieteellisesti lähimpänä sijaitsevia toimijoita suositaan. Paikallisen suosiminen on sekä työllistävää että ekologista.

Vielä ote Ympäristöministeriön kestävien hankintojen esityksestä: "Hallitus edellyttää, että valtion keskushallinto noudattaa vuonna 2010 vähintään 70 prosentissa hankinnoistaan ympäristöperusteita ja vuonna 2015 kaikissa hankinnoissaan". Toivottavasti kyse ei ole ainoastaan sanahelinästä ja saamme nähdä ja kuulla näistä muutoksista lisää jo lähitulevaisuudessa.

Talouselämän jutun löydät täältä.