3 x kohtalona karppaaminen
Kutistus kahdessa kuukaudessa
Janna, 32, päätti aloittaa karppaamisen muutama kuukausi ennen häitään, koska häämekko oli aavistuksen kireä. Kaksi kuukautta myöhemmin Jannan äiti otti mekkoa saumoista rutkasti sisään – Janna oli kutistunut.
– Hiilareiden määrää viilaamalla voi periaatteessa painaa juuri niin paljon kuin haluaa. Toisaalta kroppa tietää aika hyvin paljonko sen kuuluu painaa. Esimerkiksi minulla ei ole paino pudonnut grammaakaan, mutta vaatekoko on pienentynyt.
Karppaamisessa on Jannan mielestä monia etuja: ruokavaliota on alkutotuttelun jälkeen helppo seurata, ja insuliinitasoaan hallitsemalla Janna uskoo vähentävänsä riskiä sairastua esimerkiksi diabetekseen. Ruokavalion hyvät puolet näkyvät myös arkipäivässä.
– Karppaamalla energiatasot pysyvät vakaana koko päivän. Minulle ei tule samanlaisia ähkyjä, väsymyksiä tai välipalanhimoa kuin korkeahiilarisella dieetillä. Eikä tarvitse kituttaa nälissään, kun joka aterialla saa syödä itsensä täyteen. Sen lisäksi tiedän, mitä syön. Ruoka on terveellistä ja puhdasta eikä tarvitse mitettiä tuoteselostetta lukiessa, että mitäköhän tuokin aine mahtaa sisältää.
Epätoivosta uusiin uomiin
Johanna, 44, on löytänyt karppaamisesta elämäntavan. Vielä puoli vuotta sitten Johanna painoi reilusti enemmän kuin painoindeksi salli, verenpaine oli korkea ja olo surkea. Johanna oli epätoivoinen useiden epäonnistuneiden laihdutuskokeilujen jälkeen, kun hän päätti viimeisenä oljenkortenaan kokeilla terveydelle vaarallisena pitämäänsä karppaamista.
Johannan edelliset dieetit ovat kaatuneet siihen, että muutaman kilon nälkäkuureilla laihdutettuaan hän pikkuhiljaa lihoi kaiken laihduttamansa takaisin ja yleensä vielä muutaman extrakilon päälle. Karppaamisen parhaana puolena Johanna pitää sitä, ettei koko ajan tarvitse olla nälissään.
– Enää en tunne mitään tarvetta kiukutella tai saada nälkäraivareita. Ruoka on täyttävää, puhdasta ja maittavaa, ja siitä tulee kylläinen olo. Silti paino tippuu kuin huomaamatta, vaikka en ole lisännyt edes liikuntaa.
Toukokuun jälkeen Johanna on pudottanut painoa yli 18 kiloa. Johannan miesytävältä kiloja on karissut karppaamalla kaksikymmentä.
Karppaamisen terveysvaikutuksista Johannalla on selvä mielipide: päänsäryt ovat historiaa eikä ruokailujen jälkeen enää väsytä, koska insuliinitaso pysyy vähäisen hiilihydraattimäärän vuoksi tasapainossa. Myös kohonnut verenpaine on laskenut normaalilukemiin.
Kolesterolinsa Johanna aikoo mittauttaa helmikuussa. Monet Johannan tutuista karppareista ovat kertoneet hyvän kolesterolin nousseen suhteessa huonoon karppaamisen aloittamisen jälkeen, mutta Johanna aikoo odottaa omia tuloksiaan ennen johtopäätösten tekemistä.
Sahaamista ees taas
Jarkko, 33, oli muutamia vuosia sitten työmatkalla Miamissa. Lounailla varsin hoikka kollega söi kerta toisensa perään pihviä ja salaattia ja kertoi laihtuneensa Atkinsin opeilla kymmeniä kiloja. Hotellissa Jarkko katsoi peiliin "syvän inhon vallassa" ja päätti kokeilla karppaamista itsekin.
– Tiputin hiilihydraattimäärän 20 grammaan päivässä, ja muutaman päivän jälkeen paino alkoi pudota. Neljässä kuukaudessa katosi yli 20 kiloa.
Jarkko pääsi äkkiä karppaamisesta jyvälle ja hiilihydraattien laskeminen automatisoitui jo parin viikon jälkeen. Sen jälkeen hän söi lounailla pääasiassa lihaa ja salaattia, illalla kotona esimerkiksi salaattia, juustoa ja makkaraa.
– Karppauksen aikana ei koskaan vaivaa nälkä eikä silloin ole myöskään tarvetta napostella. Ainoat todella vaikeat hetket olivat ne, kun haistoin tuoreen leivän tai join kovaan janoon esimerkiksi desin verran tuoremehua. Juomista oli lähes mahdotonta lopettaa, kun keho käski kiskomaan koko purkillisen sokerilientä.
Jarkko lopetti karppauksen päästyään tavoitepainoonsa noin viisi kuukautta ruokavalion muuttamisesta. Vuotta myöhemmin puolet painosta oli tullut takaisin.
– Karppauksen haittapuoli on se, että lopettamisen jälkeen painoa alkaa tulla todella helposti takaisin. Olen kolmesti pudottanut painoa, ja joka kerta se on alkanut puskea takaisin. Tämä on tällaista sahaamista edestakaisin. Elämäntapojen muutos ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella.
Uuden vuoden jälkeen Jarkko suunnittelee aloittavansa karppaamisen uudestaan.
Rakkaus ruokaan ja rasva
Johanna ja Jarkko ovat niin kutsuttuja keto-karppeja eli he syövät vain noin 20 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Keho on tällöin ketoositilassa eli keho kuluttaa rasvaa kudoksista. Jannan linja on maltillisempi, sillä liian alhainen hiilihydraattien määrä vie häneltä yöunet. Janna syö noin 30 - 60 grammaa hiilihydraatteja päivässä.
Karppaajan ruokavalio perustuu siihen, että keho saa rasvoja, mutta ei liikaa hiilihydraatteja. Esimerkiksi luonnonrasvoja, vihreitä vihanneksia, kalaa, lihaa, kanaa ja kananmunaa karppaaja saa syödä vapaasti. Johannan perusaamiainen sisältää kananmunaa ja pekonia voissa paistettuna. Johannan mielestä karppaamisessa on tärkeää nimenomaan se, että kehon pääenergia tulee rasvasta, vaikka karppaamisen aloitettuaan Johanna on rakastunut myös salaatteihin ja kaaliin. Pastat, perunat, hedelmät, karkit ja sipsit Johanna on poistanut ruokalistalta kokonaan. Uusi ruokavalio on opiskelijalle halpa, kun leipään tai herkkuihin ei kulu entisen lailla rahaa.
Jarkolle ruoka on aina ollut tärkeä asia. Vaikka hiilihydraateista luopuminen teki tiukkaa, Jarkko sai samalla vapauden lisätä aterioihin esimerkiksi juustoja ja muita rasvaisia ruoka-aineita.
– Jos ruoka on kovin tärkeä, kuten minulle, pitää muistaa, että hiilareista luopumalla saa tilalle valita rasvaisia ruokia. Ei kuitenkaan kannata huijataa itseään ja kuvitella, että laihduttuasi voisit palata takaisin entisiin tottumuksiin.
Karppaaminen on herättänyt paljon tieteellistä keskustelua siitä, onko se terveellistä vai ei. Johannan ystävän mielestä syöminen vain pari kertaa päivässä ei ole tervettä. Jannan tuttavat puolestaan pelottelevat sydän- ja verisuonitaudeilla.
– Saan kyllä usein kuulla kommentteja siitä, kuinka rasvan määrä kuulemma vielä tappaa minut, ja joissakin paikoissa joudun tappelemaan valitsemani ruokavalion puolesta. Itse uskon, että räjähtäneet paino-ongelmat, diabetes, syövät ja sydänsairaudet liittyvät liikoihin hiilareihin ja liian vähiin rasvoihin, jotka ovat tärkeitä aineita esimerkiksi sydämelle ja aivoille. Ja tutkimuksetkin antavat viitettä tähän suuntaan.
Vieras on hyvä ja maistaa vähän!
Kyläileminen on Jannan mielestä joskus hankalaa, sillä ainakin Suomessa pitopöytä on karppaajan painajainen. Pullat, pasteijat ja piirakat on mahdollista valmistaa myös karppaajien omilla ohjeilla, mutta harva isäntä on huomannut ottaa tällasta vaihtoehtoa huomioon.
- Itseäni ei haittaisi olla kylässä syömättä mitään, mutta se on kova paikka isäntäväelle, jos ei vieras ota sitä, mitä annetaan. Yleensä syön kohteliaisuudesta ainakin vähän, mutta esimerkiksi kotona kieltäydyn jättämästä ruokavaliotani, ja vanhempani stressaantuvat siitä.
Janna ei usko itse palavaansa enää runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ruokavalioon.
- Kertaakaan en ole katunut ruokavalioni muutosta. Mutta nyt jo mietityttää, että miten käy tulevaisuudessa, jos saamme mieheni kanssa karppilapsia. Miten vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattaminen onnistuu päivähoidossa ja koulussa, jos niin sanottu virallinen terveellinen linja on näin tiukka kuin nykyään? Itse kun en usko halvan, runsashiilihydraattisen ruokavalion olevan lapsille lainkaan hyväksi. Onneksi tuo kysymys ei ole vielä ajankohtainen.
kommentit
Mitenköhän tarkkaan ja pitkään tätä karppausta on tutkittu ja sen vaikutusta esim. aivoille.
Itselläni ei ole koskaan ollut mitään paino ongelmia, mutta suvussani on melko monia ylipainoisia. Monet sukulaiseni aloittivat karppauksen noin vuosi sitten. Näen heitä muutamia kertoja vuodessa.
Paino heillä on selkeästi pudonnut, mutta varsinkin kahta naispuolista keki-iän selvästi ylittänyttä tavatessani, tulee aina mieleen, että heillä on jokin sairaus. He ovat muuttuneet kasvoiltaan jotenkin harmaiksi ja ovat sairaan näköisiä. Keskustellessa tuntuu, että ennen niin terävien ihmisten ajatuksen juoksu ei oikein kulje. He unohtelevat usein asioita kertoessaan jotakin ja toisen henkilön kohdalta on usea sukulainen todennut, että ennen niin iloinen ihminen on muuttunut ärtyisäksi ja hän saa ilmeisesti jopa jonkinlaisia harhakuvitelmia, koska lähettelee omituisia viestejä, eikä ainakaan myönnä muistavansa niitä, vaan kieltää sellaisia lähettäneensä. Itse olen tullut siihen tulokseen, että karppaus (ehkä) sopii reippaan ylipainon pudottamiseen hetkellisesti, mutta elämän tapojen varsinkin liikunnan osalta on muututtava radikaalisti, jonka jälkeen ihminen voi aivan normaalisti siirtyä tavalliseen ruokavalioon. En ole montaa ylipainoista aktiivista liikkujaa elämänio aikana nähnyt. Ihminen on luotu liikkumaan, ei laihduttamaan!
Vanhemmilla ihmisillä, siis jo siinä kuusikymppisillä, alkavat usein näkyä erilaiset ruokavaliopuutokset kuten myös elämän riskikertymät. Sairastuvathan he kohtalaisen usein esimerkiksi syöpään. Nykyään on huomattu, että aivot tarvitsevat kolesterolia juuri muistihäiriöiden ehkäisyyn, joten voita ja kananmunaa saa kyllä vetää ihan hyvällä mielellä.
Samoin tiedetään että ihmisiltä saatta puuttua erilaisia hivenaineita ja vitamiineja, olivatpa he minkä ikäisiä tai kokoisia tahansa, sosiaalisesta statuksesta (koulutuksesta) riippumatta. Siksi mm. D-vitamiinisuosituksia ollaan vihdoinkin hilaamassa ylöspäin. Ihmiset syövät kaikenlaista valmispöperöä eivätkä tiedä mitä se sisältää, kiinnittävät vain huomionsa kaikkeen kiellettyyn, ja alkavat syödä EI-ruokaa. Ei sitä, ei tätä ei tuota, ei ei ei...
Veikkaisin että sukulaisillasi on puutetta monestakin asiasta. Ensimmäiseksi suosittelisin kalanmaksaöljyä lusikallinen joka päivä! Toisekseen: aivot tarvitsevat koko ajan sokeria, öin ja päivin, ja saattaa olla ettei sitä saada sopivana virtana. Sokerimetabolian aivoille pitäisi olla kuin sähkön pistorasiasta: aina taisesti saatavilla. Kaikenlaiset keikaukset tekevät temppuja, olipa ne ylös tai alas.
Kaikille ihmisille karppaus ei ole se paras vaihtoehto. Uskon silti vakaasti, että nykyinen hirveä hiilarirasitus voi tosiaankin viedä "länsimaisen kulttuurin" rappioon... Kun kulutus, liikkumistottumukset ja huonolaatuinen teollisuusruoka lasketaan yhteen, tulos on helposti lisäaineiden myrkyttämä vehnäpöhö.
Mutta lihavallakin voi olla hyvä kolesteroli, tiesitkö? Ei lihavuus silti hyväksi ole, jos ei jaksa enää liikkua. Kyllä siihen varmasti kuolee ilman kolesterolivaivojakin!
"Mitenköhän tarkkaan ja pitkään tätä karppausta on tutkittu ja sen vaikutusta esim. aivoille."
Eskimot, masai-ihmiset ja jotkut hyvin pitkäikäiset japanilaiset ovat syöneet karppiruokaa iät ja ajat. Jotkut tanskalaiset tutkijat sairastuivat Grönlannissa, kun he eivät suostuneet syömään alkuperäisten pyytäjien ruokaa. Ne tanskalaiset jotka söivät kuten grönlantilaiset, pysyivät terveinä.
Tiedätkö aivan varmasti mitä sukulaisesi syövät?
Karppaus on niin laaja käsite erilaisia hiilihydraatteja rajoittavia ruokavalioita, että on mahdoton sanoa tästä, karppaavatko sukulaisesi edes.
Atkins aloitetaan n.20g ketoosivaiheella eli ns. induktiolla ja siitä ylöspäin sitten jokainen etsii oman tapansa ja tarpeensa syödä hiilihydraatteja.
Atkins on vain esimerkkinä tässä, mutta aivan samantapaisia ovat muidenkin lääkäreiden ohjeet: Annika Dahlqvist, Ilkka Salmenkaita, Aki Loikkanen, Bernstein, Antti Heikkilä muutaman esimerkin mainitakseni.
Perusohjeen tapainen: 3 ateriaa päivässä, jokaisella aterialla sekä proteiinia, luonnonrasvaa että hiilihydraattia (omien rajojen mukaan). Syödään vatsa täyteen, mutta ei ähkyyn.
Lautaselle kasataan monipuolisesti vähähiilihydraattisia värikkäitä kasviksia. Eli lautaselta jää pois käytännössä peruna ja bataatti. Viljoja emme tarvitse mihinkään, joten niitä yleensä ei karpatessa syödä.
Lisäaineet, arominvahventeet ja muu elintarviketeollisuuden työntämä moska jää automaattisesti pois ruokalautaselta. Pois jäävät myös muut "valkaistut" asiat, kuten rasvaton maito, valkoiset jauhot ja niistä valmisetut tuotteet ja valkoinen sokeri.
JOs sukulaisesi totetuttaa jotain omaa "karppaustaan" eli kituuttaa esimerkiksi kolmella kananmunalla päivässä (tämä on nähty omassa tuttavapiirissä), niin ei voi olettaakaan, että naaman väri olisi ennen pitkää muuta kuin harmaa.
Ainakin karppauspiireissä on kyllä ennemmin ollut sääntö kuin poikkeus, että ulkonäkö muuntuu edukseen, vaikka varsinaista laihtumista ei tapahdukaan.
Jos olet todella huolissasi sukulaisesi tilanteesta, niin ehdottaisin ohjaamaan hänet lääkärin vastaan otolle. Omia ennakkoluulojasi voisit hoitaa vaikkapa lukemalla jonkun edellä mainittujen lääkäreiden kirjoista, itse suosittelen Antti Heikkilän kirjaa "Ravinto ja terveys".
Höpö juttuja. Näitä disinformaatikoita riittää. äläkää uskoko ihmiset näitä.
Mutta tuohon paino/vaatekokojuttuun, että mikähän sekin sitten on, kun itselläni on sama ongelma. jos se ongelma on? Että vaatekoko pieneni mutta paino ei niinkään laskenut. Kaikki vanhat vaatteet sopi taas ja housut tippui jalasta. Olo on ihana edelleen, eikä ole mielitekoja. Alkaa 8 vuosi karpatessa. Ja voihan sitä juhlissa ja kylässä syödä ihan mitä tarjotaan, mutta arkena saa ise päättää mitä valitsee.
Kaikki kehuu ulkonäköä. Eikä väsytä iltapäivällä ruuan jälkeen, eikä ole aamusokerit koholla.
Karppaan - siis välttelen tiukasti kaikkea höttöruokaa, sokeria, pullaa, perunaa, vaaleita jauhoja, riisiä. Mutta syön vihanneksi, hedelmiä, pähkinöitä, juustoja, kalaa, kanaa, sikaa, lammasta, nautaakin(hui), rahkaa, jugurttia, (marjoja on vaikea syödä ilman sokerin hippustakaan siksi en juuri syö muita kuin tuoreita marjoja)
Tuskimpa tätä karpausta ei ainakaan elinterviketeollisuuden taholta ole edes haluttu tutkia? Kauppa ei käy heidän tuotteillaan,jos ihmiset alkavat elämään terveellisellä ruokavaloilla. Rahahan on Suomessa ratkaissut kaiken, niin elintarvikkeet kuin lääkkeetkin.
Olen ruokailutavoiltani edellisten karppaajien tapainen, eniten olen vähentänyt hiilihydraatisien ruokien osuutta.
Voita olen käyttänyt koko ikäni, maito jäi pois käytöstäni v.1961, vesi ja juustot tuli tilalle.
Painoni putosi ½ vuoden aikana n.8 kg. piti vaan olla vähän tarkempana hiilareitden kanssa, sen jälkeen se on pysynyt hallinnassa terveellisillä elämäntavoilla.
Antti Heikkilän ohjeitten mukaan olen lisännyt D-vitamiinin annostusta. Noin vuoden käytön jälkeen, huomasin, että kylläpä oloni on muuttunut huomattavasti virkeämmäksi!
Käsitykseni laihduttamisesta; tee sitä hitaasti liian nopea laihduttaminen ei ole hyväksi ainakaan vanhemmille ihmisille? Sitä rupsahtaa niin kuin edellinen kommentoija totesi. Ihmisen terävänä ja älykkäänä pysymiseen mielestäni vaikuttaa muut tekijät ??
Ihminen on todella luotu liikkumaan, sammaloituminen ei ole hyväksi. Lihominen ja laihduttaminen on niitä ihmiskehon tapahtumia joita voi aikapaljon itse hallita!
Kyllähän se, että hh:n määrä jää lähes olemattomaksi ruokavaliossa voi vaikuttaa myös negatiivisesti terveyteen. Ennen kuin ryhtyy tälläiseen ketoosiin pyrkivään karppaamiseen, voisi kokeilla niitten hiilareitten määrän pitämisessä sadassa grammassa per päivä. Paino putoaa ja nälkäkään ei tule kun pistää kunnolla rasvaa ja juustoa niille muutamille leivänpaloille.
Itse asun Ranskassa, ja luettuani karppaamisesta en oikein löytänyt suurta eroa normaaliruokailuun, mitä nyt vehnäpatongista en voisi kuvitellakaan luopuvani.. Sitten tajusin kuinka Suomen ja Ranskan ruokakulttuurit eroavatkaan toisistaan.
Suomessa lapsena toitotettiin, että viisi ateriaa päivässä ja leipää 6 siivua, perunoita lähes päivittäin sekä margariinilla paikattiin voi. Täällä yksikään aito ranskalainen ei osta mitään keinotekoisia höttöjä, voita käytetään ruuanlaitossa ja leivonnassa, aina. Normaalipäivänä syödään 2-3 ateriaa, aamiaiseksi esimerkiksi itse otan leipää (monivilja tai patonkia) hillon tai hunajan kanssa sekä teetä, lounas alkupala salaatti, vihreitä papuja ja pihvi sekä jälkiruoka, jogurtti tai hedelmä, joskus kakkupala, viimeiseksi kahvi. Illalla samaan tyyliin. (Yleensä toinen aterioista on kuitenkin suurempi ja esimerkiksi lounas on vain nopea salaatti tai vastaava ja illalla syödään sitten "oikeasti").
Itse olen huomannut täällä oloni olevan paljon parempi, vaikken ole yrittänyt missään vaiheessa laihduttaa. Suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu, että napostellaan karkkeja ja keksejä, ruoka-ajat ovat usein vähemmän säännölliset (Ranskassa esimerkiksi matkabusseissa ei saa syödä, vaan klo 12 tai illalisaikaan (huom. klo 20-22 ei aikaisemmin) bussi pysähtyy alueelle jossa on pöytiä, ja ihmiset keskittyvät ateriasta nauttimiseen, ei matkakarkkipusseja tai muita eväspatukoita). Aina kun täällä syön, olen oikeasti nälkäinen, sillä aterioiden välillä on kunnon tauot. Kuitenkaan ei iske äkkinäinen hypernälkä, koska ruoka on lihaisaa ja täyttävää.
Kaikilla meillä on tietysti omat ruokatottumukset ja tavat, mutta ehkä Suomen ruokatottumuksissa/säädöksissä olisi tosiaan uudelleen pohdinnan paikka?
ihana juttu tuo ranskalaisten linja-autojen pysähtyminen. Näin pitäisi ruokaa arvostaa eikä seisaaltaa syödä jotain hätäistä. vaan nauttia joka palasesta. Kiitos mukavasta jutusta
Jatkan vielä omia kokemuksiani ruokavalioista:
Meillä myös, viiden hengen perheessä käytetää aina voita leivän päällä ja maito haetaan suoraan maitotilalta käsittelemättömänä. Viljat jauhamme (tai lähinnä vaimo sen hoitaa) koti (pöytä) myllyllä, joka käyttökerralle erikseen. Jyvät ostetaan luomuviljelijöiltä.
Lapset 8v, 7v ja 4vuotiaat eivät juuri sairastele (koputtaa puuta). Sairastelukerrat viimeisen viiden vuoden ajalta on laskettavissa yhden käden sormilla, -meillä kaikilla yhteensä. Johtuneeko ruokavaliosta, en tiedä, mutta osansa kai silläkin on.
Ei tarvita mitään ihmeellisiä dieettejä kun huolehditaan ruoan puhtaudesta ja kaikista ravinto arvoista.
Miksi vehnä on olemassa jos sitä ei syödä? Kuorittuna ja kaupasta ostettuna jauhona, siitä ei toki ole mihinkään, senhän tiedämme. Vehnän jyvässä on seitsemän eri kerrosta ennen ydintä ja jauhohan pilaantuu pitkässä säilytyksessä jos viljan siemeniä ei ole kuorittu. Tällöin kuitenkin suurin osa ravintoarvoista on menetetty. Siemenenähän vilja säilyy tuhansia vuosia säilyttäen kaikki ravinto arvonsa.
Meillä syödään tavalliseen suomalaiseen tapaan. Olemme normaalipainoisia ja lapsemme on todella terve. Liekö sitten melko runsailla hiilareilla ja 5 aterialla päivässä osuutta asiaan.
Minua on vähähiilihydraattinen dieetti auttanut. Etenkin oloni on energisempi ja kokonaisvaltaisesti parempi, eikä turvota enää.
Itse huomaan nopeasti, jos olen menossa ketoosiin ja pyrin välttämään sitä.
Vähälle huomiolle on jäänyt sellainen seikka, että totaalihiilihydraatittomuus (n.30-40g/pvä)on tarkoitettu liikalihaville, liikkumattomille vanhuksille, eikä siihen tule pyrkiä, etenkään jos on yhtään aktiivinen. Alle 80-100g hh/pvä on sopiva, jos haluaa laihtua. Tärkeämpää on välttää sokeria, myös sitä piilossa olevaa. Vertailun vuoksi, yksi leipäpala sisältää 30g hh. Itsestäni huomaan, että lihakset väsyvät töitä tehdessä ja liikkuessa, jos rasva on vähissä ja alan mennä ketoosiin. Ketoosin välttämisestä huolimatta minunkin painoni on pudonnut.
Terveesti hh vähentämällä saa itselleen paremman olon helposti, ja pysyy terveempänä(kin?). Suosittelen lukemaan Heikkilän kirjoja ajatuksella, välttämään totalitarismia, epäilemään ravitsemustiedettä ja etsimään lisäaineetonta, oikeaa ruokaa.:-D
Aivot tarvitsevat hiilihydraatteja, joten jos haluaa säilyä mentaalisesti vireänä niin kannattaa varoa uskomasta nykyään suosiotaan kasvattaneisiin vhh-dieetteihin. Jostain luin että Atkinsin kuoltua hänen lääkärinlausonnoistaan löytyi mm. korkea verenpaine ja sydänvika, jotka ehkä edesauttoivat hänen kuolemaansa. Sairaalloinen jonkun ravintoaineen välttäminen ei voi maalaisjärjelläkään olla terveellistä elimistölle.
Kyllä huomaa, että ihmisillä ei ole oikeaa tietoa mitä vähähiilarinen ruokavalio (jonka toinen nimitys on tunnetusti dieetti, ei pidä vielä tässä kompastua)oikeastaan edes on. Kuvitelmat tuntuvat olevan ylipaisuneita: pelkkää rasvaa ja lihaa!!!Itse olen ollut puolet elämästäni, 13 vuotta, kasvissyöjä. Koko ikäni olen syönyt "normaali ravitsemussuositusten" mukaisesti, lukuunottamatta lihan, kanan ja kalan osuutta ruokavaliossa (jotka olen korvannut soijalla, tofulla jne.) Ylipainoa on ollut suunnilleen +5-15kg pitkin elämää.Päätin kokeilla vähähiilarista dieettiä (ruokavaliota)ihan puhtaasti kokeilumielessä, ajatuksena saisiko siitä terveellisen ja jopa kasvissyöjälle sopivan. Lähtökohtaisesti olin skeptinen karppausta kohtaan, mainittakoon.Tietenkin kokeilu vaati aikaa ja paneutumista asiaan: tutkin viikkoja eri ruoka-ja ravintoaineiden koostumuksia (mm. www.fineli.fi) perehdyin senhetkiseen ruokavaliooni,suunnittelin uutta, vähempi hiilihydraattista dieettiä. Huvittaa kun ihmiset puhuvat ikään kuin tietäisivät mistä koko asiassa on kyse-kun sukulaisesta tuli huonovointinen tai naapuri on nykyään niin "kuihtunut" (= näyttää nuoremmalta ja seksikkäämmältä kuin ikinä ja -25kg).Karppauksessa yksi lähtökohta on terveellinen ja PUHDAS ruoka. Luomua tulee suosia, käsiteltyjä ruoka-aineita välttää (tätä pitäisi jokaisen jo ekologisessa mielessä toteuttaa, jos välitetään siitä mihin maapallon tulevaisuus kallistuu). Kyseeseen ei todellakaan tule "sairaalloinen jonkun ravintoaineen välttäminen" vaan oikeanlainen suhteuttaminen.
Kuolinsyyntutkimuksessa ei todennäköisesti kuitenkaan pystytty todistamaan sitä, että korkea verenpaine (kuolleella ei käsittääkseni ole verenpainetta, joten sitä on mahdotonta tutkia enää ruumiinavauksessa...) tai sydänvaiva/-vika olisi johtunut ruokavaliosta.
Ei kannattaisi niin hanakasti tarttua asioihin, joista ei ymmärrä mitään, vrt. Vanhasen laskimotukos - suonikohjut.
Tyhjät tynnit kolisevat eniten, valitettavasti.
Nykyiset ravitsemussuositukset ovat ilmeisen vinossa, tästä tullaan varmasti puhumaan lähivuosina. Kokoajanhan suosituksia uudistetaan tutkimustyön rinnalla (kuten D-vitamiinisuositukset lähivuosina tulee uudistumaan). Saamme itsessään sokeria aivan valtavia määriä, ja puhtaalla valkoisella sokerilla ei ihminen tee yhtikäs mitään. Jos et usko, perehdy asiaan. Sokeria on kaikkialla: mehut, säilykkeet, mausteseokset, einekset, makeisista puhumattakaan (jota kauppojen hyllyt notkuvat ja joihin olemme niin tottuneita). Jo itsessään sen pahan hiilarin välttäminen nostaa ruokavalion terveellisyyttä. Kyse puhtaasti siitä, kuinka kukin toteuttaa omaa vhh ruokavaliota (ei siis ole sama asia kun hiilariton eli sairaalloinen jonkun ravintoaineen välttäminen vaan sisältää terveellisiä hiilareita kuten kasviksia, täysjyväleseitä, siemeniä, pähkinöitä jne. Lue ja tutustu!)ja kuinka asiaan on perehtynyt. Totuus on se, että olo tällä ruokavaliolla tervein ja virkein ikinä. Kaikki ihmiset lähelläni kiinnittäneet huomiota paremmaksi ja terveemmäksi muuttuneeseen olemukseeni, ja se tuntuu myös sisällä. Jopa masennuskaudet kadonneet. Flunssien puuttumisesta flunssakautena puhumattakaan. Joo, ja iho ja hormoniongelmat kadonneet. Elämänilo ja voima palautuneet. Tietenkin vielä se, joka ihmisiä nykyään kovin kiinnostaa, paino pudonnut 1kg/kk.
Ihmiset, tutustukaa tekin asiaan ja kokeilkaa- luulempa että näin muuttuisi maailmanmeno taas askeleen parempaan.
suosittelen kaikkia lukemaan Airi Rekilän kirjan: Syö itsesi suomalaiseksi
"Meillä syödään tavalliseen suomalaiseen tapaan. Olemme normaalipainoisia ja lapsemme on todella terve. Liekö sitten melko runsailla hiilareilla ja 5 aterialla päivässä osuutta asiaan."
No jotkut ovatg aidosti kaikkiruokaisia mutta minä en eikä kovin moni muukaan. Onneksi meille poikkeaville (enimmistön) edustajille on tarjolla kaikenlaisia dieettejä.
Mulle sopii karppaus hyvin, lähti vähäinen karkin himo ja kova kaljan himo eli raitistuin. Kaljaa kun ei enää voinut juoda kun se maistui liian makealle. Nestemäistä leipää kun se on.
Paino on vähentynyt 125kg noin 100kg, olo on pirteä vaikken kuntoilekaan ja masennukset on häipyneet vhh avulla. Olisinpa kokeillut aikaisemmin niin olisi perhe vielä koossa.
Minusta tässä jutussa oli silmiinpistävää se, että jotenkin alleviivattiin juuri vhh-ruokavalion puhtautta ja lisäaineettomuutta. Eiväthän hiilihydraatit sinänsä ole mitenkään "epäpuhtaita", esim. sokeri ja perunat ovat puhtaita luonnontuotteita ja mahdollisia valita luomuna siinä missä liha tai vihanneksetkin.
Omalla kohdalla toimii hyvin kohtuullisuus: syön monipuolisesti ja kasvispainotteisesti mitä mieli tekee (lähes aina kotona kokattua muuten!) ja harrastan runsaanlaisesti hyötyliikuntaa. Nälässä ei ole tarvinnut olla ja paino pysyy kurissa.
Peruna on hieman sellainen ongelmalapsi Suomessa: sitä kehotetaan syömään, mutta se on myrkkyä!
Perunahan ei kuulu suomalaiseen faunaan lainkaan.
Kuopion yliopiston biokemin tai biolääketieteen laitoksella tms. tutkimustulokset perunasta olivat niin kauheita, että jos perunaa oltaisiin lanseeraamassa Suomeen, sitä ei saisi tuoda maahan.
Minun vatsani protestoi perunaa vastaan monin eri tavoin.
Peruna ei ole minun ruokaani.
Totta kai paino vähenee ja nopeastikin jos alunperin on selvästi ylipainoinen. Kuten ylempänäkin joku totesi niin todellisuudessa karppaaminen on sohvaperunoiden keksintö, kun ei jakseta liikkua niin painon saa toki alas liikkumattakin kun hämää kehoa välttämällä hiilarit. Samalla toki aivotoiminta rappeutuu hiilareiden puutteesta, samoin sisäelimet kuten maksa ja munuaiset eivät pitkällä tähtäimellä kestä sitä rasvan ja proteiinin määrää. Suosittelen keskustelemaan lääkärin kanssa ennen karppauksen aloitusta.
Aikamoinen huuhaa kommentti sinulta.
Peruna -ja leipäpitoisen aterian jälkeen ei kyllä kenenkään aivotoiminta ole kovin hyvässä hapessa.
Sinunkin kommentistasi näkee että siikliä on menny puoli kapaa peri tuntia kommenttia ennen :)
Kannattais ensin tutustua mitä karpaaminen on, ei se todellakaan ole vain proteiinin ja rasvan suömistä.
Marjat vihannekset ovat hyviä hiilarin lähteitä ja
juureksia voi myös vähän käyttää.
Itse olen paljon paremmassa kunnossa ja liikun paljon
jaksan todella hiihtää pitkiäkin lenkkejä.
kilpirauhasen toiminta on parantunut,nukun paremmin
aivot muisti toimii hyvin. Suurin osa lääkäreistä ei
ymmärrä karppauksesta mitään eikä myöskää ravinnosta.
Hyvin kirjoitettu Ritu. Karppaaminen Antti Heikkilän tyyliin on hyvän olon elämäntapa. Hiilihydraatit tulee hyvistä kasviksista, rasva on luonnonmukaista voita, oliiviöljyä ja kookosöljyä, luomumunista,lihasta ja kalasta saa hyvää valkuaista. Tämä on hyvin perinteistä ruokaa. Margariinit ja siemenöljyt ovat muutamankymmenen vuoden aikaista ravintoa. Ja ihmiset ovat tulleet sairaammiksi.
Sofie Hexebergilta on ilmestynyt uusi kirja "Ruoalla terveeksi" jossa esitelläään vähähiilihydraattista ruokavaliota. Kumma kyllä esim. suomalainen.comissa kirjan esittelyssä annetaa täysin väärää tietoa kuten "Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on toistaiseksi tehty vähän pitkäaikaisia seurantatutkimuksia" kun todellisuudessahan vast ikään ilmestyi pitkän ajan tutkimus jossa todettiin yksiselitteisesti vhh-syöjien riski kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin selvästi kohonneeksi. Kumma kun tästä vaietaan. No, tavoitehan on myydä kirjoja, sen ko. kirjoittaja ja kustantajatkin ovat käsittäneet että karppaus on nyt "muotia" ja siitä yritetään näin hyötyä taloudellisesti.
Mistä tämän tutkimuksen saa luettavaksi? Yleensä "vastustajat" väittää ettei "Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on toistaiseksi tehty vähän pitkäaikaisia seurantatutkimuksia" joten tämä tutkimus olisi kyllä jo eteeni sattunut jos se olisi tosi. Olethan tietoinen siitä ettei animaalinen rasva aiheuta verisuonien kovettumista?
Ylläolevasta silmiin osui Ranskassa asuvan Violetin väite:"suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu että napostellaan karkkeja ja keksejä ja ruoka-ajat ovat vähemmän säännölliset." Huhuhuh, mitä pötyä! Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut se että päivällisaika on ollut 17.00-18.00 ja muillakin aterioilla on omat säännölliset kellonaikansa.
Me emme napostele perinteisesti karkkeja emmekä keksejä, sillä ne ovat tulleet Suomeen vasta 1950-luvulla!
Kaikissa muotidieeteissä ja muodissa muutenkin on kyse siitä että innostutaan ykskaks johonkin joukolla. Ei siinä mitään pahaa ole, muttei mitään hyvääkään, jollei oteta huomioon muotituotteen myyjien saamia tuloja.
Ihminen on sekaruuan syöjä, minkä todistaa hampaistomme. Tarkoitus on siis että syömme kaikkea sopivasti, ei mitään ylenpalttisesti muttei mitään unohtamattakaan. Nykyihmisen ruokavaliosta puuttuu usein kala ja aikuisilta D-vitamiini.
Vihanneksia ja juureksia suomessa on aina syöty eli lanttua, kaalia, porkkanoita, perunoita, punajuuria, metsämarjoja ja sieniä yms. lisäksi kalaa ja lihaa sekä ruisleipää ja maitoa, juustoa, piimää ja joskus makkaroitakin.
Perinteinen suomalainen ruokavalio ei ole aikaisemmin sisältänyt pullaa, keksejä, karamellejä, ei pastaa, makarooneja eikä riisiäkään.
Eikä näitä tarvittaisi nytkään. Olemme lihonneet koska fyysistä työtä ei enään ole ja olemme saaneet liikaa sokerisia herkkuja ja erityisesti sokerijuomia. Emme siis tarvitse mitään dieettejä vaan yksinkertaisesti liikunnan lisäämistä sekä perinteisen suomalaisen ruokavalion kunnioittamista.
Kyllä ruisleipä on edelleenkin hyväksi ihmisille samoin kaurapuuro. Perinteinen suomalainen ruokavalio hakkaa kaikki dieetit mennen tullen, nykyisin vain sitä on vaikeaa saada ns. luomuruoka on kallista ja elintarvikkeet on liian jalostettuja ja niihin on lisätty säilöntä+ väri +muita aineita.
Olkaamme suomalaisia ja syökäämme suomalaisittain niin pysymme terveinä!
Nimimerkille "Mökin muori"
Ylläolevasta silmiin osui Ranskassa asuvan Violetin väite:"suomalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu että napostellaan karkkeja ja keksejä ja ruoka-ajat ovat vähemmän säännölliset." Huhuhuh, mitä pötyä! Suomalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut se että päivällisaika on ollut 17.00-18.00 ja muillakin aterioilla on omat säännölliset kellonaikansa.
Me emme napostele perinteisesti karkkeja emmekä keksejä, sillä ne ovat tulleet Suomeen vasta 1950-luvulla!
Kommentissasi oli monta hyvää asiaa, mutta yllä näyttää tapahtuneen väärinkäsitys. Ranskan ja Suomen ruokakulttuuria verrannut kommentoija ei selvästikään puhunut mistään menneestä suomalaisesta ruokakulttuurista vaan siitä mitä ruokakulttuuri on (yleisesti) tänä päivänä. Nykyäänhän epäsäännölliset ruoka-ajat ovat todellakin hyvin yleisiä.
Karppauksen idea piilee piilossa, mitä ei huomata, lainaus yllä olevavan Johannan tekstistä:
" Pastat, perunat, hedelmät, karkit ja sipsit Johanna on poistanut ruokalistalta kokonaan. " eli jos jättää karkit ja sipsit pois, niin paino putoaa ja olo kevenee, ilman pastan ja perunan(ja muiden pitkäkestoisten hiilarien) poisjättämistä. Karppauksessa jää pitsat, lihikset, pasteijat ja monet muut vaaleissa viljoissa tehdyt safkat pois(mitkä ovat usein tehty kelvottomasta rasvasta), myös limut, suklaa, mehut, olut ja monet muut sokerista tehdyt herkut. mutta miten runsasta liikuntaa harrastavat pärjäävät ilman pitkäkestoisia hiilareita, rasvan syönnillä, tuskin?
- 1
- 2
- seuraava ›
aiheet
linkit
Karpit kertovat
Karppaamisessa on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta vaikutukset ovat usein yksilöllisiä. Tähän on listattu Jannan, Johannan ja Jarkon mainitsemia asioita.
Karppaamisen huonot puolet:
- Tarkkoja sääntöjä tai virallisia ohjeita ei ole. Kaikki pitää opetella itse.
- Karppaaminen ei sovi kaikille.
- Alkuun hien haju saattaa muuttua kitkeräksi, joillakin myös hengitys alkaa haista.
- Ensimmäisellä viikolla uusi ruokavalio saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja huteran olon.
- Pikaruokailu on usein hankalaa.
- Vaikuttaa mahdollisesti kokonaiskolesterolin nousemiseen.
- Paino saattaa nousta helposti takaisin karppaamisen päätyttyä.
Karppaamisen hyvät puolet:
- Olo on virkeä, koska insuliinitaso pysyy tasaisena. Ruokailujen jälkeen ei väsytä.
- Tulokset painossa ja koossa näkyvät nopeasti.
- Ruoka on puhdasta, ja siinä on vähemmän lisäaineita. Karppaaja tietää, mitä syö.
- Naposteluhimo katoaa, koska olo on kylläinen.
- Vaikuttaa mahdollisesti suotuisasti hyvän ja huonon kolesterolin suhteeseen.
uusimmat
Kajahtanut käsityönäyttely!
TEE ITE – Kajahtaneet kudelmat SM-kilpailun parhaimmistoa voi nähdä Helsingissä Annantalolla järjestettävässä näyttelyssä.
Tee itse 219
Voita ja Sokeria -reseptit siirtyvät uuteen osoitteeseen
Lauantaiaamun 15.2. Voita & Sokeria -resepti on Heidi Pakarisen runsas uunilohiateria. Aamu-tv:n reseptit löytyvät jatkossa yle.fi:n Ruoka-sivulta.
Tee itse 0
![Taiwanilaissyntyinen elokuvaohjaaja Ang Lee Oscar-palkintojen jakotilaisuudessa](../../sites/olotila.yle.fi/files/imagecache/kuvallisetnostot/article-images/anglee.jpg "Taiwanilaissyntyinen elokuvaohjaaja Ang Lee Oscar-palkintojen jakotilaisuudessa Oscar-patsas kädessä. Ang Lee sai parhaan ohjaajan palkinnon elokuvasta "Piin elämä". Kuva: Yle, AP Graphics Bank")
Oscarit suorana Yle Teemalta
Yle Teema esittää Oscar®-gaalan suorana lähetyksenä Hollywoodista varhain maanantaiaamuna 3. maaliskuuta 2014. Järjestyksessään 86. Oscar®-gaala esitetään suorana yli 225 maassa.
Minä 15
Kaaso, älä kaadu häätaakan alle
Kaason tehtävä on tukea ja auttaa morsianta häätaakan alla, mutta kuka auttaisi kaasoa? Olotila kokosi vinkkilistan kaasoille.