10 näkymää Vermeeriin

Miksi vain 36 tunnettua teosta jälkeensä jättänyt, 1600-luvulla elänyt hollantilaistaiteilija vetoaa niin suoraan nykykatsojiin? Johannes Vermeerin maalausten mysteeriä pohtivat moniäänisessä hollantilaisessa dokumentissa muun muassa valokuvaajat, kuvataiteilijat, arkkitehti, filosofi ja romaanikirjailija.

Vermeeriltä (1632-75) tunnetaan vain 36 maalausta, ja niistäkin suuri osa on maalattu samassa huoneessa Delftissä, mutta teoksista aukeavat esteettiset ja filosofiset maisemat ovat huikaisevia.

Hans Poolin ja Koos De Wiltin dokumentti on jaettu kymmeneen alaotsikkoon. Niiden kautta taiteen tekijät, tutkijat ja kokijat luovat uusia ja yllättäviä näkökulmia Vermeerin teoksiin. Assosiaatiot etenevät Lontoon talonvaltaajista meditaatioon, silmän turkoosista täplästä WTC-tornien tuhoon.

Vermeeristä puhuvat valokuvaajat Tom Hunter, Erwin Olaf, Joel Meyerowitz, Jonathan Janson sekä afgaanitytön kuuluisan muotokuvan ottanut Steve McCurry. Vermeer onkin erityisesti monen nykyvalokuvaajan esikuva.

Arkkitehti Philip Steadman pohtii puolestaan sitä, käyttikö Vermeer camera obscura -tekniikkaa maalauksissaan. Kuvataiteilija Chuck Close ihailee Vermeerin tapaa maalata tiiliä. Näkökulmiaan tarjoavat myös konservaattori, kuraattori, taidekauppias ja taidehistorioitsija.

Menestysromaanin Tyttö ja helmikorvakoru kirjoittaja Tracy Chevalier puhuu muotokuvasta, joka aukesi kuvaksi taiteilijan ja mallin suhteesta, alkoi elää ja muuttui romaanin mittaiseksi tarinaksi. 

Filosofi Alain De Botton saa lausua dokumentin loppusanat: Vermeerin taide on propagandaa sellaisen puolesta, jonka me olemme vaarassa hukata.

Dokumentin kymmenestä näkymästä jää onnellinen, kohottunut olo. Nykyaikaa katsoo hetken Vermeerin silmin.

(kirjoittanut Kati Sinisalo)

Dokumentin ensiesitys Teemalla oli tammikuussa 2010 osana Vermeerille omistettua Teemalauantaita, jossa esitettiin myös elokuva Tyttö ja helmikorvakoru.