2.2. Teemalauantai: Natsit, naiset ja lapset

Teemalauantaissa tutkitaan natsien perintöä lähipiirin näkökulmasta: natseillakin oli perheitä, vaimoja ja lapsia. Natsijohtajien jälkeläiset puhuvat verenperinnöstään ja syyllisyydestään ainutlaatuisessa saksalais-israelilaisessa dokumenttielokuvassa. Sen jälkeen nähtävä elokuva Nainen Berliinissä perustuu anonyymiin päiväkirjaan puna-armeijan valtaamasta natsi-Saksan pääkaupungista vuonna 1945.

Miten varttuu aikuiseksi lapsi, joka kantaa kansanmurhan väistämättä mieleen tuovaa nimeä ja geenejä? Saksalaisdokumentissa Natsijohtajien lapset (Meine Familie, die Nazis und Ich) puhuvat Heinrich Himmlerin, Hermann Göringin, Amon Göthin, Hans Frankin ja Rudolf Hössin lapset, lapsenlapset ja muut lähisukulaiset.

Bettina Göring ja Katrin Himmler ovat natsi-Saksan korkeimpaan johtoon kuuluneiden Hermann Göringin ja Heinrich Himmlerin sisarusten lapsenlapsia. Rainer Höss on Auschwitzin komendantin Rudolf Hössin lapsenlapsi. Niklas Frank on miehitettyä Puolaa johtaneen Hans Frankin poika. Monika Göth on Plaszówin keskitysleirin komendantin Amon Göthin tytär. Kaikkien sukunimi, historia ja verenperintö on sotarikosten tahrima.

Kun totuus omasta taustasta selvisi näille saksalaisille, sillä oli järisyttäviä vaikutuksia. "En voi rakastaa isää, joka täytti polttouunit ruumiilla." "Luulimme olevamme sotasankarien jälkeläisiä, olimmekin massamurhaajien perillisiä." Yksi halusi steriloida itsensä, toinen toteaa että jos hän uskoisi pahaan verenperintöön hän uskoisi myös natsien ajatuksiin.

Dokumentissa vieraillaan myös Auschwitzissa, jossa holokaustin uhrien ja toteuttajien perilliset kohtaavat emotionaalisesti järisyttävässä kohtauksessa.

Illan elokuvassa kuvataan natsien perintöä saksalaisten siviilien näkökulmasta. Vuonna 2008 valmistunut Nainen Berliinissä (Anonyma - Eine Frau in Berlin) on todelliseen, anonyymiin päiväkirjaan perustuva elokuva naisesta, joka yrittää selviytyä toisen maailmansodan lopusta puna-armeijan valtaamassa, raunioituneessa Berliinissä vuonna 1945. Elokuvan ohjasi Max Färberböck, pääosaa esittää Nina Hoss.

Kaunistelematon ja tunteilematon päiväkirja, jossa kerrotaan avoimesti muun muassa venäläisten sotilaiden tekemistä joukkoraiskauksista, herätti Saksassa paljon kohua ja paheksuntaa. Moni syytti sen mustaavan saksalaisten naisten maineen. Päiväkirjan todennäköiseksi kirjoittajaksi paljastui 2000-luvulla Marta Hillers, joka teki natsi-Saksassa töitä toimittajana mutta ei ilmeisesti kuulunut natsipuolueeseen.