Elävä arkisto: Helene Schjerfbeck

”Miten paljon keskinkertaista meillä ihaillaankaan lahjakkuutena”, pohtii taiteilija Helene Schjerfbeck. ”Se masentaa.”

Väinö Lahden ohjaama ja kirjoittama monologinäytelmä Surukin on rikkautta perustuu Helene Schjerfbeckin (1862-1946) kirjeisiin ja muistiinpanoihin, ja se on omistettu näyttelijä Eeva-Kaarina Volaselle. Volanen esitti näytelmän Suomen Kansallisteatterissa, jonka esityksestä televisioversio on sovitettu.

Schjerfbeck pohtii paljon taiteilijana olemista, yhteyksiä moderneihin taidevirtauksiin, ilmaisun voimakkuutta ja aitoutta. ”Kun vain pääsisi pohjaan”, hän toteaa, ja kertoo nähneensä Pariisissa ollessaan liian vähän pahuutta.

Näytelmässä käydään läpi Schjerfbeckin elämää 1900-luvun alusta hänen kuolemaansa saakka. Helene oli poikkeuksellisen lahjakas piirtäjä lapsena, ja hän pääsikin Ateneumin piirustuskouluun jo 11-vuotiaana. Taidoiltaan hän nousi jo nuorena aikakauden miestaiteilijoiden rinnalle ja oppilaaksi, mutta ajan sovinnaisuussääntöjen mukaisesti hän ei voinut toteuttaa kutsumustaan heidän tavoin: monet aiheet herättivät naisen maalaamina pahennusta.

Schjerfbeck oli kiinnostunut uusista maalauksellisista ideoista, ja herätti pahennusta myös varhaisilla naturalistisilla töillään jo 1880-luvulla. 1900-luvun alussa hän hakeutui kohti modernia pelkistämistä, japanilaisvaikutteista yksinkertaistusta. 1930-luvulla hänen suosionsa alkoi nousta onnistuneiden yksityisnäyttelyiden ansiosta, mutta sota katkaisi kehityksen.

Taiteilijan perusvaatimattomuutta kuvaa se, että vielä vanhetessaan hän pohti, onko hänen oikein haaveilla kristallisormuksen kaltaisista turhuuksista, eikö ministereiden myöntämä eläke ole tarkoitettu vain välttämättömimpään. Vuonna 1942 Tukholmassa järjestettiin suurnäyttely, joka oli menestys. 80-vuotias taiteilija maalasi vielä aktiivisesti, ja erityisesti hänen omakuviensa sarja, joka täydentyi viimeisiin elinvuosiin saakka, nousi tunnetuksi jo tuolloin.

Nykyisen kaltaiseen suursuosioon Helene Schjerfbeck on noussut pikku hiljaa kuolemansa jälkeen. Suurelle yleisölle silmiä avaava tapahtuma oli vuoden 1980 suurnäyttely Helsingin Taidetalossa, ja kansainvälistä huomiota Schjerfbeck alkoi saada 1990-luvulla.

Katso myös Yle Fem -kanavalta torstaina 14.6. klo 22.00: dokumentti Nuori Schjerfbeck - Helene Schjerfbeck Ranskassa ja Englannissa