Elävä arkisto: Martat

Kun miehet olivat sotien aikaan rintamalla, piti naisten selviytyä kotitiloilla myös monista tehtävistä, joita miehet olivat aiemmin hoitaneet. Niukkuuden aikana myös Marttojen neuvot materiaalien ja ruoka-aineiden kokonaisvaltaisesta hyötykäytöstä tulivat tarpeeseen.

Marttaliitto syntyi keväällä 1899 Sivistystä kodeille -järjestön kylkeen. Se syntyi pääkaupungissa, mutta jo ensimmäisenä kesänä nuoret opettajattaret lähtivät kiertämään maaseutua auttaakseen maatalojen emäntiä raskaassa työssä. Järjestö alkoi tehdä emäntien arkea helpottavaa kotitalous- ja puutarhaneuvontaa sekä sivistystyötä. Paikallisyhdistysten muodossa martat levittäytyivät ympäri maata.

1930-luvulla marttatoiminta kukoisti ja tieto Marttaliitosta levisi näyttelyiden muodossa. Sota-aikana marttaneuvonta ei suinkaan tyrehtynyt, vaan nousi entistäkin arvokkaammaksi: martta oli odotettu vieras neuvoineen ja ohjeineen, kuten Marttojen toimia -dokumentissakin todetaan.

Sian ruhon avaus- ja paloitteluohjeet ovat varmasti monelle nykykatsojalle hämmentävää seurattavaa. Sika käytetään pienintä palaa myöten hyödyksi, jopa suolirasvat käytetään saippuan valmistukseen. Erittäin ekologista lähiluomutuotetta! Monikohan nykykokki olisi tiennyt antaa tällaisen vinkin: ”Sydän ja keuhkot pannaan kylmään veteen, sian maksaa sen sijaan ei lioteta, koska se vedessä saa kitkerän maun.”

Marko Gustafssonin vieraana Marttaliiton menneistä ja nykyisistä neuvontatoimista keskustelee järjestöpäällikkö Anne Lempinen.