Henkinen Eurooppamme

Sarjan päähenkilöt - Snellman, Topelius, Sibelius, Aho, Gallén-Kallela, Leino, Schjerfbeck ja Aalto - olivat merkittäviä eurooppalaisia, aikansa virtauksiin omakohtaisesti perehtyneitä luovia ajattelijoita ja taiteilijoita. Kaikkien näiden suurten ihmisten ansiosta suomalaisuus sai alun alkaen eurooppalaisen ja universaalin ulottuvuuden, joka on osaltaan lujittanut identiteettiämme kytkemällä sen kiinteäksi osaksi eurooppalaisuutta - käsitteen syvällisimmässä merkityksessä.

Osa 1: Sibelius Wienissä
Jean Sibelius oli jatkanut sävellysopintojaan ulkomailla ensiksi Berliinissä 1889-90 ja sitten Wienissä 1890-91. Wienissä vietetty vuosi merkitsi käännettä Sibeliuksen tuotannossa. Siellä hän tuli tietoiseksi suomalaisuudestaan ja oivalsi kansallistunteen merkityksen säveltäjille.

Sibeliuksen kirjeenvaihto hänelle suomeksi kirjoittavan Aino Järnefeltin kanssa ja perehtyminen Kalevalaan avasivat uuden tien sävellystyöhön: Kansallistunne tarjosi ulospääsyn akateemisuudesta, joka oli alkanut taas tympäistä Sibeliusta. Wienissä hän alkoi kirjoittaa läpimurtoteostaan Kullervo-sinfoniaa.

Osa 2: Eino Leino Roomassa
Eino Leinolle matkasta Italiaan tuli yhtä suuri elämys kuin aikanaan Saksan kansallisrunoilijalle Goethelle tämän ylitettyä Alpit ja päästyä nauttimaan eteläisistä elämäntunnoista.Roomassa Leino käänsi Danten Jumalaisen näytelmän ja sai uusia vaikutteita omaan ilmaisuunsa. Leino oli omaksunut eurooppalaisista aatevirtauksista yksilökeskeisen liberalismin ja toteutti sitä omassa elämässään boheemina.Leinon juuret olivat syvällä Suomen maaperässä, mutta hän sulatti suomalaisuuteensa kosmopoliittisia vaikutteita.

Osa 3: Snellman Saksassa
J.V. Snellman lähti kaksi vuotta kestäneelle matkalle Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan riitaannuttuaan Suomen yliopistoviranomaisten kanssa. Hän oli omaksunut Euroopassa 1830-luvun lopulta alkaneen liberaalin ajatussuunnan ja kannatti akateemista vapautta. Seurauksena oli vapaaehtoinen maanpakolaisuus, jonka aikana hän kypsyi henkisen vapauden ja yhteiskunnallisen edistyksen esitaistelijaksi samalla kun hän oivalsi kansallistunteen merkityksen kansan kehittäjänä.Tämä nuori kansanvillitsijä vaistosi herkästi ajassa liikkuneet eurooppalaiset virtaukset ja kykeni sisäistämään ne omaksi filosofiakseen.

Osa 4: Alvar Aalto Italiassa
Alvar Aallolle Italian taide ja arkkitehtuuri olivat inspiraation lähteenä koko hänen elämänsä ajan. Hän oli ammentanut vaikutteita muun muassa Venetsian arkkitehtuurista jo 20-luvulla ensimmäisiin töihinsä.

Erityisesti Aalto ihaili Toskanan kukkulakaupunkeja. Ne olivat hänelle kaiken sen vastakohtia, johon puolieläimellinen konekulttuuri on vienyt nykyisen maailman. Ohjelmassa seurataan Aaltoa Italiassa ja perehdytään niihin vaikutteisiin, jotka tekivät hänestä suuren suomalaisen ja kansainvälisesti merkittävän arkkitehdin.

Osa 5: Topelius Pariisissa ja Lontoossa
Ohjelmassa muistutetaan katsojille kuinka monipuolinen hahmo Topelius oli - historioitsija, kirjailija, lehtimies, koululaitoksen kehittäjä.Topelius seurasi valppaasti Euroopan aatevirtauksia ja yhteiskunnallista kehitystä kirjoittaen siitä laajasti ja usein hyvinkin kriittisesti. Yhteisen muistin luojana, Maamme-kirjan ja historiallisten romaanien kirjoittajana hänellä oli suomalaisen identiteetin kehittymisessä avainasema.

Osa 6: Helene Schjerfbeck Kanaalin kahden puolen
Helene Schjerfbeckistä on viime vuosina tullut kansainvälisesti ehkä tunnetuin suomalainen taidemaalari. Hänen sinänsä koruton elämäntarinansa huipentui 1880-luvulla, kun hän yhdessä toisten suomalaisten naismaalareiden kanssa opiskeli Ranskassa.Ranskassa hän kehitti oman ilmaisun, jota jalosti ja pelkisti elämänsä loppuvuodet. Hän torjui perinteisen suomalaiskansallisen ilmaisun ja kalevalaisen aihepiirin. Se merkitsi kotimaassa unohdusta ja syrjäytymistä vuosikausiksi.Vasta myöhemmät sukupolvet ovat ymmärtäneet Schjerfbeckin luoneen suomalaisena omakohtaisista elämyksistä syntynyttä universaalia taidetta.

Osa 7: Juhani Aho Pariisissa
Juhani Aho oli 1900-luvun alkupuolella kansalliskirjailijan asemassa ehkä luetuimpana ja arvostetuimpana suomalaisten sanankäyttäjien joukossa.Aho oli myös merkittävä eurooppalainen kirjailija. Hän käsitteli teoksissaan samoja yhteiskunnallisia ongelmia kuin aikalaisensa Ibsen ja Strindberg. Hänen ilmaisunsa ja tyylinsä saivat voimakkaita vaikutteita Ranskan realismista Zolalta, Maupassantilta ja Daudet´lta. Ne syvensivät hänen suomalaisuuttaan. Aholla oli tärkeä asema Suomen kansalaismielipiteen eurooppalaistajana ja liberalisoijana.

Osa 8: Gallén-Kallela Pariisissa
Akseli Gallén-Kallela loi meille Kalevalan kuvittajana ja luontomaalarina suomalaiskansallisen kuvallisen ilmauksen ja maalaustyylin. Olemme tottuneet näkemään kalevalaisen menneisyytemme hänen silmiensä kautta. Taitelijana Gallén-Kallela oli sielultaan levoton kosmopoliitti, joka haki vaikutteita ei vain Euroopasta, vaan myös Afrikasta ja Amerikoista. Hän kärsi kaukokaipuusta kotimaassa ja koti-ikävästä ulkomailla.

Gallén-Kallelan monisärmäisen henkilökuvan valottamiseksi ohjelmassa käsitellään hänen Pariisin vuosiaan ja katsotaan hänen kehittymistään Suomen kansallistaiteilijaksi eurooppalaisesta näkökulmasta.